Find Finnish restaurants online! See what's open right now on our interactive map – zoom in on where you are, then filter what you see by category, price, and reviews.
Viiden ruokalajin menumatka on muihin helsinkiläisiin tämän tason ravintoloihin verrattuna hieman tyyris, mutta sen maksaa mielellään, sillä viiden sijasta annoksia tarjoiltiin kahdeksan (keittiö tarjosi varsinaisten annosten lisäksi meille amusen, väliraikasteen ja pre-desertin).
Kahdeksan annoksen kokoonpanosta esiin nousivat mausteinen gazpachokeitto voimakkaalla basilikasorbetilla ja labneh-juustolla (vuohenjuustoa ja jogurttia), sekä kerta kaikkiaan upea pääruoka, jossa oli pääosassa pitkään haudutettua ja glaseerattua porsasta.
Makuyhdistelmät ovat maailmalta vaikutteita saaneen tuntuisia, toisin kuin monissa muissa skandinaavisissa bistroissa/fine dining-ravintoloissa. Suomalaisten ravintoloiden ongelmaksi muodostuu yleensä varsinkin pääruoissa liian tuttujen makujen jatkuva syöttäminen. Lohet, korvasienet, parsa ja hollandaisekastike alkavat jo tuntua ajatuksenakin vanhemmalta kuin eilinen sanomalehti. Ravintoloissa viihtyvät kaupunkilaiset haluavat kokea uusia makuelämyksiä, ja Solnasta niitä todellakin löytää.
Viinipakettia emme tilanneet arki-illan takia. Joimme Bellicia-nimistä valkoviiniä (trebbiano-rypäle), ja se sopi alkuruokien kanssa ihan mainiosti. Pääruoan kanssa joimme amaronea, joka toimi myös ihan hyvin. Toisaalta viineistä on paha sanoa mitään, sillä valitsimme viinit itse, emmekä noudattaneet ravintolan suosituksia menupaketille.
Tunnelma oli hieman hälyinen, mutta rento ja hyvin viihtyisä. Musiikki ei soinut liian kovalla. Tarjoilijat olivat erittäin ystävällisiä ja kohteliaita. Vettä muistettiin käydä kaatamassa laseihin, ja annosten välissä ruokien maistumista kysyttiin asiaankuuluvalla tavalla. Leipää ja voita oli myös pöydässä koko illan erikseen pyytämättä. Michelin-tähden saavuttaneisiin paikkoihin verrattuna ainoa erilaisuus palvelussa oli, että murusia ei pyyhitty pois pöydältä tai pöydän viereltä, eikä lautasliinoja viikattu siistiin asentoon sillä aikaa, kun kävimme vessassa/ulkona. Henkilökunta osasi kertoa viineistä hyvin asiantuntevasti.
Jos maksan ravintolaillallisesta yli sata euroa, niin haluan ruokaa, jota en ikinä pystyisi itse valmistamaan kotona. Solnassa toiveeni toteutuu, toisin kuin monissa muissa ravintoloissa pääkaupunkiseudulla. Ravintolaa voi lämpimästi suositella etsittäessä ravintolaa, jossa illallisen tulee olla ikimuistoinen.
Olimme Solnassa Citydeal-tarjouksella.
Olin todella shokissa siitä että tämä paikka tarjosi moista, joten pakkohan tilaisuuteen oli tarttua ; Solna on ollut käyntilistalla jo pitkään.
Fine diningia Bib Gourmand-merkinnän saaneessa paikassa todella odotti innolla.
Vastasiko todellisuus kovia odotuksia ?
Kyllä ja ei.
Tärkein eli ruoka oli hyvää, joskin vähän erikoista, mutta lopussa maut nivoutuivat hienosti yhteen. Ruoat vaativat ehdottomasti suositusviinit parikseen, koska nerokasta oli nimenomaan eri makuyhdistelmät, ei niinkään ruoat tai juomat erikseen.
Joku mainitsikin että annokset ovat kautta linjan hyvin pieniä, se on totta.
Pääruoka eli porsaankylki oli noin puolet normaalista pääruoka-annoksesta ravintoloissa, muut (varsinaiset ruoka-annokset) huomattavasti pienempiä.
Joissain tapauksissa oli vain nähdäkseni sotkettu lautanen nokareella vaahtoa tai sorbettia ja se ruokalaji oli siinä.
Toisaalta, kyseessähän oli maistelumenu, eli ravintolaan mentiin nimenomaan maistamaan ruokia, ei kunnolla syömään.
Muutamasta suupalasta olisikin mahdotonta tulla täyteen, vaikka ne olisikin aseteltu hienosti 8 eri lautaselle.
En tiedä sitten vaikuttiko Citydeal-asiakkuus asiaan ?
Viinit, vedet ja oikeastaan kaikki oli melko kallista, mutta niinhän tällaisissa paikoissa on tapana. Paikka itsessään oli viihtyisä ja palvelu ensiluokkaista.
Ruokien tarjoilu sen sijaan oli naurettavan hidasta 25-35 min odottelu joka ikisen ruokalajin /tervehdyksen välissä. Ja ilmastointi tietysti hajalla kuumana kesäpäivänä. Olotila oli tuon 4 tunnin ajan hautovan kuuma ja hieman tuskainen. Teki mieli juoda älyttömästi vettä odotellessa mutta vedimme rajan 3 pikkupulloon/henkilö, veden hinnoittelun takia.
Jos annokset olisivat tulleet edes hieman nopeammin tai asiaa olisi käyty välillä kommentoimassa/selittämässä (paikka ei ollut täynnä) olisi käynnistä jäänyt parempi kuva, nyt jäi hyvinkin keskinkertainen fiilis.
Tuleville Citydeal-lahjakortin käyttäjille haluaisin korostaa että kyse on tosiaankin MAISTELUmenusta, ei ateriasta jossa on 5 ruokalajia ja 3 keittiön tervehdystä.
Asennoitukaa niin että menette maistamaan yhteensä 8 ruokalajia ja tilatkaa suositusviinit, niin ette tule pettymään.
(Kotiin kannattaa varata muuta ruokaa varsinaiseksi ateriaksi. )
Lisäisin vielä, että tuohon yläpalkkiin ilmestyneet promokuvat eivät vastaa todellista annoskokoa. Esim tuon keskimmäisen, omenalegon, koko on oikeasti puolet tuosta.
Mutta kuten totesinkin, maut ovat kuitenkin kohdallaan.
Bib Gourmand -merkintä ravintolalla tarkoittaa erinomaista hinta-laatusuhdetta. Solna on tämän kunnian saanut jo muutama vuosi sitten ja nyt ensimmäistä kertaa ravintolassa käyneenä voin tyytyväisenä todeta sen menneen ehdottomasti oikeaan paikkaan.
Vaikka hinta-laatusuhdetta kehutaankin, niin olimme liikenteessä Grouponin diilillä, joka sisälsi viiden ruokalajin yllätysmenun. Viittä ruokalajia ryydittivät iloiset keittiön tervehdykset, jolloin kokonaisuus piti sisällään kahdeksan erillistä annosta. Menu oli mahtava kaikin puolin – yhtään heikkoa lenkkiä ei ollut, vaikka tietyt annokset nousivatkin muiden yläpuolelle. Omia makunystyröitäni eniten hivelivät varsinainen pääruoka ja jälkiruoka. Glaseerattu porsaankylki oli saanut viereensä epätyypillisesti mustekalaa, parsaruskeavoivaahtoa ja punajuuripyreetä sweet & sour -kastikkeessa. Taivaallisen herkullista. Jälkiruokana ollut ”Takatalvi” tarkoitti solnankielellä jogurttilunta, laventelia, hunajamoussea ja hunajaa. Se oli yksi parhaista jälkiruoista, joita olen maistanut. Muutoin menussa oli mm. lohta ja vuohenjuustoa, mutta jätettäköön toki myös yllätykselle sijaa, joten en paljasta enempää.
Totta on, että annoskoot olivat erityisesti keittiön tervehdysten kohdalla melko pieniä, mutta sen takia niitä ei mainitakaan menussa. Varsinaiset menun annokset edustivat ns. normaalikokoluokkaa. Kyllä kahdeksasta annoksesta nälkä lähtee. Viinilista oli silmäilyn ja yhden lasin perusteella laadukas, mutta melko tyyris. Tarjoilu oli mitä ystävällisintä – harvoin saa näin aitoa ja välitöntä palvelua. Ravintolan miljöö ei ole kaksinen. Jonkinlaisen ”faceliftin” paikka on varmasti lähitulevaisuudessa. Diilillä hinta-laatusuhde on yksi parhaista, mutta myös täyden hinnan voi hyvällä omallatunnolla maksaa.
Solna.
Jakoi fiilikset seurueemme kesken.
Illassa oli hyviä ja huonoja puolia.
Ensin hyvät :
- tunnelma oli viihtyisä
- henkilökunta oli huomioivaa
- melutaso ei noussut sietämättömäksi missään vaiheessa iltaa
- ruoka oli loppujen lopuksi ihan hyvää
- juomasuositukset sopivat ruokiin
- 5 "ruokalajin" lisäksi tajoiltiin 3 piskuista keittiön tervehdystä, kokoa teelusikallinen.
Sitten huonot :
- ruoan määrä.. puolitettu postimerkki kuvaa hyvin yksittäisen ruoka-annoksen kokoa. 7 annoksessa 8:sta ei saanut irti edes kahta ruokalusikallista ruokaa.
- juoman määrä : puolitettu viinipaketti menun ruoille, 25e/hlö, sisälsi juuri ja juuri lasin pohjan peittävän määrän viiniä / ruokalaji. Liioittelematta.
- joka välissä oltiin kauppaamassa jotain ylihintaista juomaa joka ei sisälly viinipakettiin mutta sopii kuulemma älyttömän hyvin juuri tähän ruokalajiin
- Kahvi + 2cl konjakkia 16eur
- Hitaus. 5 ruokalajin illallisessa kesti yli 3,5 tuntia. Lähes jokaisen ruokalajin välissä oli puolen tunnin odottelu. Aivan uskomatonta.
- Koko ravintolan ainoa makuyhdistelmä tuntuu olevan ällömakea-etikkainen joka esiintyy jokaisessa ruokalajissa. Se menee vielä parissa ensimmäisessä mutta sen jälkeen alkaa tosissaan tökkiä.
Annokset maistuivat kuitenkin totutelun jälkeen ihan hyviltä.
Juomamme,
2x 0,33 pullo vichy novellea sekä kahvi & konjakki maksoivat 30euroa per hlö.
Kaunista, erikoista ja kesäisen viileitä ja raikkaita mukuja oli 5 ruokalijin menussa, jossa oli oikeastaan 8 lajiketta. Miellyttäviä, yllättäviä ja erilaisia makuja ja juuri sellaista kokkitaituruutta joka vaatii taitoa. Ravintola oli mukavasti sisustettu ja palvelu asiallisen osaavaa.
We had an five course tasting menu last weekend (that turned out for our nice surprise to be eight courses). The cucumber preparations and tomato soup with basil sorbet were remarkable! For main course we had octopus with pork and beetroot. This was one of the best mains we have had for long time. Overall it was very modern and fresh menu.
Our most recent visit to Solna made us convinced to recommend this restaurant for anyone. Superb!!!
Söimme 5 ruokalajin menun. Kaikissa ruokalajeissa lukuunottamatta pääruokaa oli jotain sorbettia. Pahinta oli se, että vaikka olen pieniruokainen nainen, viiden ruokalajin menun jälkeen jäi kova nälkä. Sorbettihifistelyä, ei kunnon syötävää. Annoskoot olemattomat.
Olimme viettämässä vuosipäiväämme Ravintola Solnassa. Jo heti alkuunsa tunnelma ei vakuuttanut, huikkasimme iloisina ovilta tarjoilijalle joka näytti olevan tympäänyt eikä hän vastannut meidän tervehdykseemme. Toinen tarjoilija vei meidä varaamamme pöytää, joka sattui olemaan baarin puolella (tämä ei niinkään haitannut, sillä siellä oli rennompi istua). Palvelu oli alusta loppuun saakka töykeää. Olo oli sellainen ettemme olleet ollenkaan tervetulleita. Tarjoilija (mies) näsäviisasteli myös viini valinnoissa, sekä nauroi kun pyysin jälkiruuan kanssa (banaanikakkupala) valkoviiniä, jota hän ei suostunut tuomaan. Tarjoilija vaati tehdä oman juomasekoituksensa, joka oli totta kai todella kallis! Toinen tarjoilija (nainen) oli sinällää ihan ystävälinnen, mutta hän puhui todella hiljaa kertoessaan ruuista, sekä hän läikytti hieman holtittomasti vettä/muita juomia niitä kaatateessaan. Kaikilla meillä on huonoja päiviä, mutta silti, paha maku jäi suuhun. Olin myös todella surullinen, että ikävä ravintolakokemus jäi päällimäisenä vuosipäivästämme mieleen :( Toiv. ko rafla ottaa onkeensa palautteista.
Kahdeksan annoksen kokoonpanosta esiin nousivat mausteinen gazpachokeitto voimakkaalla basilikasorbetilla ja labneh-juustolla (vuohenjuustoa ja jogurttia), sekä kerta kaikkiaan upea pääruoka, jossa oli pääosassa pitkään haudutettua ja glaseerattua porsasta.
Makuyhdistelmät ovat maailmalta vaikutteita saaneen tuntuisia, toisin kuin monissa muissa skandinaavisissa bistroissa/fine dining-ravintoloissa. Suomalaisten ravintoloiden ongelmaksi muodostuu yleensä varsinkin pääruoissa liian tuttujen makujen jatkuva syöttäminen. Lohet, korvasienet, parsa ja hollandaisekastike alkavat jo tuntua ajatuksenakin vanhemmalta kuin eilinen sanomalehti. Ravintoloissa viihtyvät kaupunkilaiset haluavat kokea uusia makuelämyksiä, ja Solnasta niitä todellakin löytää.
Viinipakettia emme tilanneet arki-illan takia. Joimme Bellicia-nimistä valkoviiniä (trebbiano-rypäle), ja se sopi alkuruokien kanssa ihan mainiosti. Pääruoan kanssa joimme amaronea, joka toimi myös ihan hyvin. Toisaalta viineistä on paha sanoa mitään, sillä valitsimme viinit itse, emmekä noudattaneet ravintolan suosituksia menupaketille.
Tunnelma oli hieman hälyinen, mutta rento ja hyvin viihtyisä. Musiikki ei soinut liian kovalla. Tarjoilijat olivat erittäin ystävällisiä ja kohteliaita. Vettä muistettiin käydä kaatamassa laseihin, ja annosten välissä ruokien maistumista kysyttiin asiaankuuluvalla tavalla. Leipää ja voita oli myös pöydässä koko illan erikseen pyytämättä. Michelin-tähden saavuttaneisiin paikkoihin verrattuna ainoa erilaisuus palvelussa oli, että murusia ei pyyhitty pois pöydältä tai pöydän viereltä, eikä lautasliinoja viikattu siistiin asentoon sillä aikaa, kun kävimme vessassa/ulkona. Henkilökunta osasi kertoa viineistä hyvin asiantuntevasti.
Jos maksan ravintolaillallisesta yli sata euroa, niin haluan ruokaa, jota en ikinä pystyisi itse valmistamaan kotona. Solnassa toiveeni toteutuu, toisin kuin monissa muissa ravintoloissa pääkaupunkiseudulla. Ravintolaa voi lämpimästi suositella etsittäessä ravintolaa, jossa illallisen tulee olla ikimuistoinen.