Salutorget

Kaunis tila, maittava ruoka, ei huomauttamista. Toistamiseen Salutorgetissa illallisella. Simpukat olivat loppu ja siitä miinukset. Muutoin annokset saivat kehuja koko neljän hengen seurueeltamme.

Pienenä miinuksena mainittakoon sekoilut jälkiruokien ja espressojen kanssa.

Selkeää, maistuvaa ruokaa miellyttävässä ympäristössä. Upea sali, joka vaikuttaa ensi näkemältä turhankin fiiniltä, mutta täyden salin puheensorina rentouttaa tunnelmaa juuri sopivasti. Erittäin kohtelias palvelu, jota ei tarvinnut missään kohti odottaa hetkeäkään, vaan tarjoilija oli aina sopivasti paikalla. Tietysti viinejä soisi maistatettavan ennen lasin kaatamista täyteen, tästä pieni miinus. Itse ruoka oli hyvää; seurueemme tilasi pääruokina toast skagenia ja hampurilaista. Toast skagenissa oli laadukkaita katkarapuja, annosta täydensi hyvin ruohosipuli, siianmätiä olisi voinut olla enemmänkin. Annos oli kokonaisuudessaan pääruoaksi melko pieni, mutta tällä kertaa se riitti. Hampurilaisessa erinomaisen medium pihvi ja mainiot pikkelöidyt kurkut. Jälkiruoaksi söin itse omenalehikäisen; lehikäinen oli rapea ja mascarponevaahto paksua, mutta makeutta olisi annoksessa saanut olla vähän enemmän. Ihan ok jälkiruoka silti. Muidenkin jälkiruoat (suklaakakku ja pannacotta) saivat kehuja. Hinta on yllättävän kohdillaan verrattuna sijaintiin ja ravintolan tunnelmaan. Kokonaisuudessaan siis positiivinen kokemus, vaikka jää ehkä aavistuksen vielä loistavasta ruoasta.

Molemmilla kerroilla ruoka on ollut erinomaista. Hampurilaista voi suositella. Visuaalisesti kiva paikka.

Ruoka maukasta, mutta kipurajalle saakka suolattua. Hieman ristiriitainen fiilis. Sali komea.

Brunssilla käynyt useamman kerran ja hyvä ollut joka kerta. Kattaus tosin ollut samansisältöinen ja vain pieniä muutoksia ollut brunssilistassa. Silti herkullinen brunssi ja asiallinen palvelu

Toistamiseen onnistunut ilta Salutorgetin loistossa. Tällä kertaa meitä oli iso ryhmä. Kaikki löysivät menusta sopivat vaihtoehdot ja tyytyväisestä hyminästä päätelleen olivat myös tyytyväisiä. Ainakin minun alkukeittoni ja pääruokapihvini olivat jälleen onnistuneita. Salutorget on tunnelmaltaan todella mukava ja sijainniltaan loistava. Ja ravintolan baari on loistava paikka käydä lasillisella, jos ruokailu ei ole ajankohtaista.
Suosittelen lämpimästi.

Arki-iltana paikka lähes täynnä, minut sijoitettiin (olin yksin) hieman outoon poikittaispöytään vähän kuin käytävällä. Palvelu oli ystävällistä ja sopivatahtista. Useampi tarjoilija tarjoili. Alkuruuaksi paistettuja kampasimpukoita, hernekreemiä ja samppanjakastiketta: upeaa; pääruuaksi Karitsan Osso Bucco ja korvasienirisottoa, upeaa tämäkin. Kaiken kruunasi hyvä Rueda valkkari. Ja espresso. Koko hoito maksoi n. 50 euroa.

Alkuoruoassa,"Graavattua siikaa, rapu-perunasalaattia ja siianmätivinegretteä", oli maut kohdallaan, joskin siika oli jätetty osittain tarpeettoman paksuiksi viipaleiksi.

Pääruoaksi valitsin annoksen grillatun entrecôten, mikä osoittautui suureksi pettymykseksi. Pyytämäni medium+ pihvi oli jätetty raa'aksi, kuten myös seuralaiseni "täysin kypsä" -pihvi. Tarjoilija välitti kokilta sellaisia terveisiä, että "pihvejä kyllä paistettiin, mutta eivät paistuneet. Maalaisperunat olivat hieman kovia ja annos huolimattomasti kasatun näköinen.

Jälkiruoaksi söin limesorbettia ja uuniomenajäätelöä, mikä oli yllätyksetön, mutta varsin maukas kombinaatio. Etenkin jälkimmäisessä uuniomenan maku tuntui autenttiselta. Seuralaiseni haukkui omenacrumblensa mauttomaksi ja kertoi kokkaavansa itse parempaa.

Tarjoilija osasi suositella hyviä viinejä, jotka pelastivat sen minkä pystyivät.

Ateriaa parhaiten kuvaava sana lienee kuitenkin "pettymys".

Kävimme Salussa lounasaikana, jolloin paikka ainakin näin kesäkaudella sopivan rauhallinen. Tarjolla ei siis ollut lounasta, vaan poimimme cartelta annokset: seuralaiselle makkaraa ja itselleni Nizzan salaatti. Ja voi..näin hyvää Nizzan salaattia en ole saanut edes Ranskan reissuilla ;)
Annos sisälsi mm. perunaa, papuja, tonnikalapihvin, kananmunaa ja dijonvinaigretin. Kastiketta oli juuri sopivasti ja se oli nappisuoritus. Myös ruuan kanssa tarjottu vaalea rieskamainen leipä oli hyvää.

Salutorget on paikka mieleeni kauniin sisustuksen, ammattitaitoisen ja luontevan henkilökunnan sekä hyvän hinta-laatusuhteen vuoksi. Mukavaa syödä hyvin ilman turhaa pönötystä ja jäykistelyä.

Näitä lisää!

Tärkeän päivän illallispaikaksi valikoitui pitkien pohdintojen jälkeen Salutorget, josta olimme kuulleet paljon hyvää palautetta. Yrittäessä viime kerralla varata pöytää paikka oli täynnä – tämäkin jo antoi odottaa loistoravintolaa.

Vieraillessamme paikassa oli arki-ilta, mutta mukavasti tuntui silti olevan ihmisiä illastamassa. Ei liian täyttä, muttei liian hiljaistakaan. Salutorgetin sisätilat olivat loisteliaat ja paikka mukavan avara. Tosin kun tilaa kutsuu avaraksi, luulisi omalle paikalleen istumisen olevan helppoa. Nyt tuolin ja pöydän väliin jäi niin kapea tila, että myös minulla, hoikalla naisella, oli ongelmia päästä pujahtamaan paikalleni. Tämän lisäksi täytyy miinuksena mainita vielä vetoisuus. Vaikka paikkamme oli suhteellisen kaukana auki olevasta ulko-ovesta, ja vaikka ilta oli lämmin, pääsi silti kylmä merituuli puhaltamaan pöytäämme asti. Jälkiruoan aikana piti jo vetäistä pitkähihaista mekon päälle.

Ystävällinen tarjoilijatar nro 1 johdatti meidät pöytämme luo. Aperitiiviksi hänen suosittelema Prosecco Extra Dry (8,10 e). Päätimme nauttia Chef`s Menun (47,30 e, Stockmann kanta-asiakaskortilla 37,80 e), jonka kanssa oma valintamme Grüner Veltliner (16 cl 12,20 e). Tämän tilauksen teki tarjoilijatar nro 2. Leipä viipaleet ja voinapin toi pöytää tarjoilijat nro 3, ja viinit toi pöytään tarjoilijatar nro 2.

Toast Skagen miellytti. Annos oli kaunis ja sopivan kokoinen. Toast Skageneita monessa ravintolassa kokeilleena, Salutorgetin annos nappasi tämän hetkisen ykkössijan. Tämän kanssa siemailimme vielä Proseccoa. Viinin hapokkuus sopi mainiosti skagenin rasvaisuudelle.

Pääruoaksi Loimutettua siikaa, paistettua latva-artisokkaa, Beluga-linssejä ja sitruunakastiketta. Tämä annos ei kuitenkaan säväyttänyt juuri millään tavalla. Melko samanlaisia siika-annoksia on tullut syötyä liian monessa ravintolassa jo aikaisemmin. Ainut poikkeus tässä oli linssit, niitä harvoin fine dining paikkojen listoilla näkee. Kyllähän tuo kelpo annos silti oli, ruoka maittoi, artisokat olivat maistuvia ja kastike täydensi kalan makua hienosti.

Pitänee vielä mainita se, että pääruoan pöytäämme toi tarjoilija nro 4. Jokainen työvuorossa ollut tarjoilija kävi illan aikana hakemassa tai tuomassa jotain pöytäämme. Fine dining ravintolaksi outoa toimintaa, sillä olemme tottuneet siihen, että pöytäämme tarjoilee max 2 tarjoilijaa illastamisen aikana.

Chef´s Menun jälkiruoka sisälsi Tuoreita mansikoita, marenkia ja samppanjasabayonia. Tässä vaiheessa masu oli jo niin täynnä, että pienemmälläkin annoksella olisi pärjännyt. Jälkiruoka oli aika perinteinen, ei sen suuremmin säväyttänyt tai inhottanut. Erityisen kaunis se ei kuitenkaan ollut. Sabayonissa maistui aika runsas kananmuna, mutta toisaalta sitähän se suurimmaksi osaksi onkin. Emme nauttineet tällä kertaa mitään jälkiruokajuomaa.

Kaikkineen päivineen laskun hinta 116,20 euroa, mikä oli hyvinkin kohtuullinen. Suosittelen paikkaa erityisesti miljöön takia, mutta kyllä sitä ruokaakin kannattaa kojeilla. Itse en ehkä ihan heti lähtisi uudestaan (ellei joku tietenkin tarjoa :), mutta jos näin käy, niin haluan kokeilla miltä tämän paikan etanat ja äyriäiset maistuvat.