FutureWhale 84 arvostelua

Pepperoni eli pepe+tuna+champ. Oikein nannaa. Palvelu oli kaukana itäblokkilaisesta, vastaanotto oli oikein sydämellinen ja lätkä tuli pöytään hymyn kanssa. Seuralainen ruikki tabascoa omaan puoleensa, itse vedin ilman. Poteitou, potaatou, toimi molemmin tavoin.

Hinta nyt on vähän yläkanttiin muuhun lähiseutuun verrattuna, mutta oikeastaan ei harmittanut yhtään kun paikka oli niin siisti, rauhallinen ja homma toimi kaikin puolin. Ihan kiva että tänne tullaan pizzan eikä euron tuopin perässä.

Hiljaisessa ravintolassa eniten häiritsi tuolien hillitön kitinä, kankkua siirtäessä punokset kimitti kuin miljoona vinkulelua :)

Kiitos joka tapauksessa, me tulemme tulemme taas.

Pizzaa ja intialaista kotiinkuljetuksella. Harvemmasta paikasta saa mitään muuta ovelle kannettuna kuin lätyköitä ja kebua, joten tämän löytäminen oli mukava juttu. Toimitusaika noin 60 min tarkoitti tuntia ja kahtakymmentä minuuttia, mikä mun mielestäni on kuitenkin ihan kohtuullinen ja siedettävä. Toimittaja oli kohtelias ja ruoat kaivettiin isosta styroksilaatikosta. Lämpötilassa ei ainakaan ollut valittamista, ja härkävindaloo oli suorastaan superpositiivinen ylläri, tosin lisätulisutta jäin kaipaamaan. Kanakormassakaan mitään sen suurempaa vikaa ollut, mitä nyt liha olisi voinut olla mureampaa ja kastike pyöreämpää.

Salaatin virkaa boksissa toimitti muutama nahkea vihreä palanen jossa hieman ruskeaa reunuksilla, sekä tomaattiviipaleet ja kurkku. Esillepano ei styroksiboksissa tietenkään ole se oleellisin asia mutta siitä huolimatta kyllä sanottava että annos oli ruma kuin peikkojen talidomilapsi. Onneksi se maistui niin hyvältä että katosi nopeasti silmän alta.

Hintaa indiaanilla oli noin 15e/annos, pizzat pyörii listalla normaalilla Kallio-osastolla, esim. kinkku + ananas kustantaa himppasen alle 7e ja sillä saa juurikin sen tavanomaisen määrän rasvaa ja suolaa mitä yleensäkin.

Voisin tilata toistekin kun olotila ei salli asunnosta poistumista mutta vatsa vaatii täytettä ja suu pientä poltetta. Paikan päällä en usko viihtyväni muutaman satunnaisen ohimarssin ja vilkaisun suorittaneena.

Myöhäinen lounas. Moni ystäväni on parjannut Casa Largoa, mutta tuumasin vaan että eihän tuo ota jos ei annakaan ja päätin kokeilla itse.

Vähän taas tuli pyörittyä ympäri paikkaa, ennen kuin tarjoilija ohjasi pöytään. Salaatin valkkaaminen oli tehty kovin helpoksi, kun listalla ei yksinkertaisesti ollut kuin vain yksi ja ainoa ensalada, kanalla, manchegolla ja marinoiduilla kasviksilla. Sepä siitä siis tilaukseen, ja lasi valkkaria kiitos. Viinisuositus tuli kuin apteekin hyllyltä ja lasikin nopeasti pöytään.

Odotus oli kohtuullisen pitkä mutta ei mahdoton kestettävä. Auringon paahtaessa ulkona sisällä oli mukavan viileää ja rauhallista istuskella ja katsella asemalla hyöriviä ihmisiä.

Pöytäkartta vaikutti olevan tarjoilijatytsyllä vähän hakusessa, oli ensin kiikuttamassa salaattiani ilmeisesti toiselle puolelle salia. Oikea osoite löytyi kuitenkin sukkelaan ja olin suoraan sanottuna jo ensisilmäyksellä tyytyväinen tilaukseeni. Salaatti oli freesi ja rapsakka, kana mehevää ja viini komppasi kivasti. Ystävällinen henksu kävi tarkistamassa ruokailun puolivälissä miten pärjään. Kaikenkaikkiaan ihan positiivinen kokemus!

Ei tämä nyt sillleen mikään "erikoinen" paikka ole, mutta turhaan mielikuvani paikasta on ollut niin negatiivinen. Voisin hyvinkin lähteä testaamaan pitempää illallista, esimerkiksi lammasvarras ja grillattu tonnikala saattaisivat hyvinkin viehkoa näitä makunystyröitä.

Sijainti on varsinkin turreille loistava, löytyy helposti ja laatu on turvallista vihreää ässää.

Käynen siis toiste minäkin, vaikka en turisti olekaan.

Surullinen kiinalainen. Otin wontonkeiton ja paistetut nuudelit. Työntekijä katosi keittiöön ja mikro alkoi pörräämään ärhäkästi. Paikka oli hämärä ja hiljainen, vain osa valoista paloi, ei mitään taustaääniä, ei telkkaria, ei radiota. Ainoana asiakkaana tuli odotellessa jo vähän spooky fiilis. Luettavaksi tarjolla oli päivän Hesari ja sekalainen sortimentti muita enemmän tai vähemmän ajankohtaisia julkaisuja.

Keitto saapui ja se oli ihan ok - mitä nyt ihmettelin suolakurkkuja seassa, mutta kai ne sitten tässä mestassa kuuluvat tähän ruokalajiin. Nuudelit sen sijaan olivat mun makuuni yksinkertaisesti pahoja - ylikypsiä ja läpeensä currylla maustettuja. Lihoja eli kanaa ja nautaa, ei ollut juurikaan, kaikkea muuta kyllä, kuten kuvasta ehkä näkyykin. Ruokalistassa luvattu "tulisuus" jäi uupumaan kokonaan, nyt setti maistui vain ja ainoastaan currylle eikä millekään muulle.

Paikka elänee melko pitkälti lounaasta, ja take away-asiakkaitakin piipahti puolenkymmentä ruokailuni aikana.
Listan muille sössöille pitänee suoda vielä toinen mahdollisuus, mutta paikan päälle en kyllä jää evästämään. Ankea mesta, tänne veisin korkeintaan sellaisen deitin jota en halua nähdä enää koskaan myöhemmin.

Palvelua puolestaan ei nyt mitenkään "iloiseksi ja ystävälliseksi" voi sanoa, mutta se oli ripeää, toimivaa ja äärettömän kohteliasta.

Eipä säväyttänyt. Niin paljon wingseistä kehuja kuulleena ja niiden suurena ystävänä oli mentävä vihdoin testaamaan kun nälkä pääsi yllättämään samoilla kulmilla. Tilausvaihe ookoo, avuliasta ja ystävällistä henksua. Valinta osui kymmenen winkulan ja ransujen settiin, ja siitä vain sitten pöytään odottamaan. Odotusaika pysyti kohtuullisena, mistä olin tietty kiitollinen, myös yllättynyt - väkeä numerolappujen kanssa oli kuitenkin odottelemassa omia eväitään melkoisesti ja muutenkin tekemistä näytti jengillä riittävän.

Mutta itse asiaan joo ; rairuohon vihreä leivinpaperilla vuorattu muovikori lennähti pöytään, vierellään paperilautasella kaksi tikkua porkkanaa, kaksi tikkua selleriä, aurajuustodippi ja ketsuppi, sekä kaksi lautasliina ja kosteuspyyhe. Korissa puolestaan oli kiitettävä keko kierreranuja sekä tilaamani siivet hukkuneena kastikkeeseen. Perunat kaipasivat lisää suolaa, itse siivet ja nuijat olivat kohtuullisen kuivahkoja, eivät mitenkään erityisen lihaisia, eikä HOT-kastikekaan vakuuttanut millään tasolla. Se tuntui ohuelta, ja koipiin mielestäni paremmin sopiva "pyöreä" tulisuus puuttui täysin - nyt soosi maistui vain jotenkin etikkaiselta ja pistävältä, eikä edes niinkään tuliselta. Itse valelisin koipeni mieluummin jollain tulisella ja savuisella BBQ-kastikkeella jossa olisi ehkä myös ripsaus hunajaa...

Aiempaa arvostelua kommentoidakseni on sanottava että näitä siipiä en kyllä kuuna päivänä lämmittäisi uudestaan, eivät todellakaan voi siinä pastakastikkeen tavoin ainakaan parantua. Selvinpäin evästettäväksi en tuoreenaakaan suosittelisi, hyvässä keikuhönössä taas puolestaan voivatkin antaa paremman vaikutelman.

Aurajuustodippi tällä kertaa siis annoksen paras osa. Seuraavan kerran jos menen, pyydän että jättävät sen infernaalisen kastikkeenlirun pois ja tilaan sata kuppia auradippiä.

Paikan sijainti puolestaan on loistava ja jos päiväsaikaan/alkuillasta piipahtaa, säästyy myös melusaasteelta keikkapäivinäkin. Aurinkoisina päivinä terassi helposti tukossa, mutta sisältä yleensä löytyy tilaa kuitenkin.

Pyhä Elmo soikoon. Surkein lounaskokemus pitkään aikaan missään. Lunssia tarjoillaan täällä kello 11-14 ja jo kello 11.30 kaikki oli näköjään loppu. Salaattikippojen pohjat vilkkuivat, salaattikastike finaalissa, leipä loppu ja lämpölaarissa tarjolla vain ja ainoastaan palaneelta näyttäviä kerma(möhnä?) perunoita. Kassalla ei kukaan mitenkään vihjannut että tämä oli tilanne kun tultiin ja tilattiin tiskiltä, ja sitten kun asiasta mainittiin, henkilökunta kommentoi että "Tulitte vähän huonoon aikaan" - vad fan, tultiin reipas puoli tuntia lounaan alkamisen jälkeen, kai silloin yleensä pitäisi tarjolla olla ruokaa?

Reilu kymmenen minsaa vierähti ja sitten tyrkylle poksahti myös smetanalohta (en kyllä tiedä missä se smetana oli) ja hetki sen perään iso astia pasta carbonaraa joka näytti siltä että on valmistettu kuin sianruoka konsanaan, ämpärissä kepillä sekoittamalla. Ylikypsää gnocchia, mitä lie markan kinkkusuikaletta ja kermaa. Ai niin, ja makua nolla. Leipääkin ilmestyi, tosin tuoreen leivän toivossa koria lähestynyt asiakas pettyi tavatessaan tarjolta kolmioksi leikattua tavallista paahtoleipää. Just. Kiitti v*tusti.

Ihan oikeasti jätkät. Tätä myydään kotiruokabuffana, ja aika lähelle se kotiruokaa pääseekin, sillä erolla että on monta kertaa säälittävämpää kuin kenenkään tuntemani ihmisen kotona.

Ja jos se ruoka on loppu ja sen saamisessa saattaa kestää, se olisi hemmetin kiva jos kerrottaisiin asiakkaalle tilausvaiheessa, että ei turhaan käytä puolta ruokatunnistaan odotteluun.

En löydä oikeasti mitään hyvää tästä kokemuksesta, paitsi sijainnin. Onnittelut siitä.

Saako täältä jotain hyvääkin? Työntekijä veti röökiä rennosti ulkona istuskellen kun kävelin sisään, poltti kessunsa rauhassa loppuun ja tuli sitten palvelemaan. Käsienpesu siinä välissä kesti noin sekunnin eli ei taideta kovin tarkkoja täällä olla noiden asioiden suhteen. Kebukka salaatilla kustansi lähemmäs kahdeksan euroa, vettä sai lipittää veloituksetta. Palvelussa ei sinänsä mitään vikaa, ystävällistä ja ripeää se oli, mutta miten kenelläkään on kanttia tarjoilla tällaista moskaa hymy naamalla? Liha oli kuivaa ohutta korppua joka todellakin jäi syömättä. Oheishärpäkkeet sitä iänkaikkista samaa, salaattia oli sentään runsaasti niinkuin tähän hintaan nähden pitääkin olla, tosin hinta pitäisi olla matalampi annoksen laatu huomioituna.

Humalaisethan tätä, näin se on kuten vesi sanoi.

Koskaan en ole käynyt paikan lähelläkään. En tiedä miltä se näyttää. En tiedä asiakaskunnasta mitään. En tiedä millainen klangi sisään astuessa on. Sen kuitenkin tiedän, että pizza onlinen kautta tilaaminen oli naurettavan helppoa.

Listaa porukalla tiiraillessamme juttu vaikutti suorastaan käsittämättömän lupaavalta. Että mitä häh, saadaan pastaa ja pizzaa, ja vielä juustokakkuakin? Uu jea, antaa tulla, nyt tilataan! And so, we placed our order.

Toimitus kävi nopeaan, n.60 minuutin luvattu toimitusaika alittui reilusti. Reipas kundi heitti eväät ovelle ja toivotti ruokahaluja jne.
Tilausvaiheen innostus vähän laimeni paketteja aukoessa - juustokakku oli pistetty styroxboksissaan lämpimien pastalaatikoiden päälle, ja arvauksien varaan jäi, mitä kakkupalan ympärille sulanut valkoinen mösnä oli - vahvin oma veikkaukseni olisi purkista suhauteltavaa valmiskermavaahtoa, jossa on varmaan enemmän muovipartikkeleita tms kuin oikeaa kermaa. Itse kakku oli tosin kyllä pikkulämpimänä oikein maukas, eli siinä ei sinänsä mitään vikaa.

Bolognesepasta oli iiiso läjä perusspaghettia, ylikypsää tottakai, ja iiiso läjä jauhelihakastiketta, joka satavarmasti on samaan töhnään tehty kuin mitä heittävät pizzapohjan päälle. Päällä oli sulanutta juustoraastetta, joka oli jotain venyvää ja kumista, Parmesanin suvusta varsin kaukana olevaa tavaraa. Kastike oli aivan liian mausteista. Känninälkään varmaan passeli, tässä tapauksessa lapsille jaettavaksi tarkoitettu annos ei pikkuihmisille sopinut. Salaattia oli boksin toisessa pikkulohkossa, pakollinen jenkki + pari tomaattilohkoa - kyhäelmä ilman kastiketta, toisella puolella vielä lämmin patonginpala. Patonki sentään teki skideille kauppansa. Pasta dei piselli puolestaan oli jo parempi esitys, kivan mieto kanapasta herneillä, zucchineilla ja kermalla, listassa luvattu vuohenjuusto ei tosin maistunut oikein yhtään missään,. ehkä juuri siitä syystä tämä sitten muksuille kelpasikin. Pizzat olivat taattua average minus - Kallio - osastoa vaikka Hernesaaresta safka tulikin - lokaatiolla lie tekemistä kuitenkin hinnan kanssa Berghålliin verrattuna ; yhdellä kiekolla oli hintaa suunnilleen kymppi. Vähän rasvaisen oloinen, kova pohja, minimaaliset reunat, mitä lie halpaa juustoa, yhden pizzan vuohenjuusto uunissa ruskeaksi ja kovaksi poltettu. Meat lover oli kyllä nimensä veroisesti oikein stydi esitys, jota jauhaessa meinasi leuat kipeytyä. Sai näillä nälän kyllä pois, mutta henkinen kaipuu johonkin jäi.

Ei näillä eväillä Italiaan pääse. Juustokakkua suosittelen kuitenkin varauksetta, se oli koko tilauksen paras osa ja harmittaa ettei tilattu enempää :)

Miinuksena se ettei perhekokoisia lätkiä ei ainakaan onlinesta saanut, ei myöskään isoja limuja. Toisaalta näin jälkikäteen jälkimmäisenä mainittu harmittaa enemmän kuin ensimmäinen.

Dinneri hyvässä seurassa. Luojan kiitos, sillä huonossa seurassa tämä illallinen olisi ollut vielä kehnompi kokonaisuus. Pöytävaraus löytyi pienen pläräämisen jälkeen ja meidät ohjattiin salin perälle. Ok, ruokalistat tuli nopeasti. Ok, vettä kaadettiin laseihin. Mitään sen kummempaa kontaktia henksu ei meihin ottanut. Ei tervehdystä, ei katsekontaktia, ei mitään. Illan edetessä tosin palvelukin lämpeni, mutta se vaati kyllä asiakkaan puolelta enemmän yrittämistä kuin mikä normaalisti olisi tarpeen.

Alkuruoka carpaccio oli oikein maukas ja hyvä joskin hintaansa (12e) nähden hämmentävän pieni, liha ei kuitenkaan ollut liian kylmää eli maut pääsivät hyvin esiin mistä kiitos. Kiva että jäi hyvä maku suuhun, sillä pääruokaa saatiinkin sitten odotella aikamoisen pitkä hetki. Tässä välissä ihan kohtuullisessa ajassa meille tarjoiltiin pikku drinksut ja viini pöytään. Tarjoilija täytti lasit hienosti sormi omatunnossa, mutta sen sijaan käsittääkseni ennen kaatoa pullon ollessa tarjoilijan kädessä, se ei lepää käsivartta vasten siten että pullon avoin suu on kiinni hihassa... pikku juttu, mutta silti.

Pääruoaksi pizzaa, ja se oli pizzaa, mitäpä muutakaan. En tiedä mainostaako paikka enää itseään gourmet-pizzeriana, mutta mikäli näin on, sanoisin että kuluttajaa johdetaan harhaan - vehnäpohja, tomaattikastike, juustoa, lihaa ja muutama vihreä ristissä, that's it ja gourmet näkyy vain ja ainoastaan hinnassa (15e). Pannacotta (7,20) jälkkärinä puolestaan oli ala-arvoinen liivatehyhhy ja toisen osapuolen yritys eli juustotarjotin oli aika häpeällinen tekele sekin - kolme erilaista juustoa ladottuna keoksi toistensa päälle (?!), kolme hillottua viikunaa ja viisi tai kuusi kappaletta TUC-keksejä. Siis oikeasti TUC-SUOLAKEKSEJÄ?? Ja tästä maksetaan 12 euroa? Ei tarvinne enempää puhua aiheesta, kaikki varmaan jo ymmärtää että mun mielestäni tämä koko keikka oli pahasti ylihinnoiteltu.

Tavallaan ihan viihtyisä paikka, sijainti on kiva ja salissa rauhallinen tunnelma, ja henkilökuntakin on ihan kivaa jos jaksaa itse asiakkaana ylläpitää kommunikaatiota.

Voin mennä uudestaan jos joku toinen maksaa.

Vappu. Arveltiinkin että paikassa olisi populaa, joten soitettiin etukäteen ja meille sanottiin että hyvin sopii, tervetuloa! Tästä huolimatta päädyttiin seisoskelemaan tuulikaappiin noin puoleksi tunniksi ja ihmettelemään että missä se luvattu pöytä mahtoi olla. Tyhjästä, tai tässä tapauksessa täydestä, oli ilmeisen paha nyhjäistä, ruokailevia asiakkaita ei taida olla soveliasta potkia pellolle kun tandoorikanasta on vasta puolet mussutettuna.

No mutta - lopulta meidät ohjattiin istumaan edellisten kerättyä serpentiininsä ja härpäkkeensä pöydästä. Vettä kiva kiitos olisi voinut imho kaataa ihan lasiinkin asti kun kerran tarjoilija on ammattinimikkeenä, mutta eipä sitä sitten. Ihan tarpeeksihan se on että heitetään lasit ja kannut ja listat pöytään ja pyyhälletään jonnekin muualle. Toisaalta ihan ymmärrettävää, kun kyseessä oli se-päivä-mikä-kyseessä-oli, mutta kuitenkin.

Tilaus tultiin ottamaan kohtuullisessa ajassa, popadamit lennähtivät pöytään eikä siinä nyt kovin kauaa ehtinyt pöytää rummuttaa kun lähetys keittiöstä saapui. Oma liha-thalini oli ihan ok vaikka yllätyksekseni siihen ei kuulunutkaan ei niin minkäänlaista tuorerehua. Kanaa, linssejä ja lammasta sekä raitaa ja riisiä sain joka tapauksessa, ja varastin salaatin poikaystävältä. Toisen kaverin pinaatti-tuorejuustosetti oli Peter Jackson-leffojen oksennusta muistuttavasta ulkonäöstään huolimatta erinomaisen makuista ja muutenkin tuo kasvisosasto tuntui vievän voiton lihasta tällä kertaa. Naania tuli pöytään tietty myös, ja oikein iso ja pullea kasa olikin. Jälkkäriksi meille tarjottiin ilmaisia mangolasseja hyvitykseksi odotuksesta, ja osa tarjoukseen tarttuikin allekirjoittanut mukaan luettuna, ja näin ateria sai makean ja raikkaan päätöksen.

Lopputulemana sanottava että edelleenkään ei eroa muista nepskuista sen suuremmin, hyvää oli ja nälkä lähti, siitä kiitos, varmaan lounaalla taas tulee piipahdettua joskus mutta tollanen parin kympin tuhlaaminen kolmeen naurettavaan ns. a la carte-kippoon ei tule muodostumaan tavaksi.

Diili. Ravintolalle ei varmaan tästä jää käteen oikein mitään millä juhlia, mutta asiakkaan osassa kyllä viihtyi. Keittiöstä tasaiseen tahtiin nousevassa yllätysmenussa otettiin erinomaisesti huomioon erikoisruokavaliot (yksi seurueesta oli vege, toinen raskaana) vaikka etukäteen huoletti josko tällä polkuhintatarjouksella uskaltaa olla mitään spessumpaa vailla. Itse ruoka oli puhtaan makuista, kivasti aseteltua juustolautasta (BOOORING) lukuunottamatta ja maistuvaa. Leipä oli hyvää ja hummusta kului varmaan kilo - kumma etteivät lisänneet laskuun mitään. Tarjoilu oli tehokasta, etiketin osaavaa ja asiantuntevaa sekä miellyttävää. Viinit esiteltiin perinpohjaisesti ja sujuvasti, mistä suuri kiitos. Lauantai-iltana paikka oli aivan täynnä alkuillasta - diilittelijöitä lähes kaikki ilmeisesti. Tykkäsin ravintolasta ja varsinkin tarjoilusta mikä antaa kokemukselle huimasti lisää propseja, ja tällaisen tarjouksen kyseessä ollessa hinta-laatu-suhde on todellakin keskivertoa parempin - tulen kyllä varmasti ilman alennuksiakin menemään toistekin ja maksan mielelläni listan mukaisen hinnan ainakin jos sama tarjoilija sattuu kohdalle.

Viikon sisään käynyt täällä nyt kahdesti. Arkilounaalla paikka oli tupaten täysi mutta homma skulasi ihan ok rivakkaan tahtiin eikä syömäni salaatti ollut edes esitys pahimmasta päästä. Lauantain lounas sen sijaan ei vakuuttanut oikein millään tasolla, palvelu oli hidasta ja tarjoilijan naaman vääntelystä päätellen kovin tuskaisaakin ajoittain. Bolognese melko peruskamaa, lapsille voisin syöttää turvallisen maun eli aikuisen suussa mauttomuuden johdosta, itse spagetti oli ylikypsää mutta sitä ilmeisesti kompensoi järeä annoskoko, jolla ainakin pahin nälkä lähtee vaikka v*tutus jäisikin. Naapuripöytiä vilkuilemalla kävi selväksi että annoskoolla pelataan muissakin viritelmissä, mutta ruoan esillepano on kyllä jotain äärimmäisen junttia. Miten sitä toisaalta hävytöntä kasaa löysää pastaa kauniisti voikaan kasata. Ainoa laseittain myytävä viini on ikkunassakin neonputkin mainostaan huutava vino della casa eli talon viini joka, no, maistuu viiniltä. Jälkkäriksi suklaatorttua joka oli mukavan kosteaa (kermavaahdon ja jäätelön kanssa tarjoiltu) ja kahvia, joka oli harmillisen kitkerää. Hyvällä paikalla tämä on, mutta en mitään erityisen ihanaa ole mestasta löytänyt. Edes krapulassa en viitsisi mennä tänne vastaisuudessa syömään, hinta kun on vähän turhan suolainen itse ruoan mauttomuuteen nähden.i.

Californiamakeja, teriyakikanamaki, misokeittoa. Ruoka ok, sushia mitä sushia, miso jopa herkullista, teen laittaminen kesti ja kesti ja kesti mutta ei sen erikoisemmalta pöytään saapuessaan maistunut. Palvelu perusilmeistä ja vähän unohtelevaa, hitaammanpuoleista. Koko sisustus kannettu varmaan Ikeasta, ihan ok selkeitä linjoja mutta meinaa käydä vähän ahtaaksi. Jonkun lapsi huusi kuin syötävä puolet ruokailun ajasta, tämä ei tietenkään ravintolan vika ole mutta häiritsi kuitenkin. Take away tuntuu täällä olevan enemmän se juttu, netin kautta tilaaminen tehty todella näppäräksi. Kyllä täältä nyt ruokaa voi hakea jos lähellä asuu mutta kauempaa en kulinaariselle toivioretkelle lähtisi.

Sunnuntailounasta. Pihaan saapuessa en ollut mitenkään erityisen innostunut, tosin mieliala koheni sisäänastuessa. Siisti paikka joka käsittääkseni on pessyt kasvonsa melko lailla täysin ja Vertti Kivi (Vuoden Sisustusarkkitehti 2011) pyöritellyt sisustuksen uusiksi. Vielä seisovan pöydän listaakin tuijotellessa oli hyvä fiilis, mutta ensimmäisen dropin toi kuitenkin äärimmäisen ynseällä asenteella varustettu tarjoilija ja toisen itse pöydän antimien maistelu. Salaattipöydässä perussettiä, tosin lisänä söpöt (kuivahtaneet) pikku skagenkopiot, ja ruisnapposet, kalapatee, lohi-perunasalaatti, melonikuutiot, pasta-kinkkusalaatti ja täytetyt kananmunat. Sipulikeittoa löytyi myös, mutta ainakin minun makuuni se oli käsittämättömän (liian) makeaa. Lämpimän pöydän antimina puolestaan oli lohta, lihapullia, paahtopaistia joka oli sekä koostumukseltaan että maultaan lähempänä kebabia, possua (kuivaa) BBQ-kastikkeessa (laimeaa), tilliperunoita ja yrtti-kermaperunoita, kaiken kyljessä ihmetyksekseni prinssibratwursteja joita voisi luulla saavansa saksalaisen hostellin aamiaisella - sekä kyllä, niitä jo aimmin mainittuja pakastekasviksia. Kahvin kanssa olisi ollut kiva olla edes jotain muuta tarjolla kuin toscaleivoksia, mutta eipä ollut, joten se siitä. Tavallaan tämä on ihan kiva juttu, hintaan nähden valikoimaa rahaa vastaan kuitenkin saa ihan kivasti. Aika turvallisen ja tutun oloista ruokaa loppujen lopuksi ja jos en olisi koskaan syönyt Esson baaria paremmissa paikoissa niin varmaan luulisin tämän nyt olevan sitä fine diningia, sillä sen kuvan ainakin jo mainittu henkilökunnan edustaja asenteellaan antoi. Kesällä voisi olla kiva joskus käydä päivällistämässä mutta Sinisen Petterin seisova pöytä seisköön tästä eteenpäin ilman mun tukeani.

Vihreää currykanaa ja pad thai. Ihan ok hyvää. Palvelu oli ei-niin-läsnäolevaa tällaiselle mukaan ottavalle asiakkaalle, oisiko johtunut käynnissä olevasta lounaasta minkä johdosta ruokailijoita oli ahtautunut paikalle ihan kiitettävästi. Totta, tämä on varsin virkistävä mesta Vaasankadun pizza- ja kedappipaikkojen rinnalla mutta ei nyt kyllä kovin paljoa kauemmas kanna. En hyvällä tahdollakaan pystynyt löytämään nuudeliannoksestani sellaisia elementtejä mistä toistamiseen haluaisin maksaa kolmeatoista euroa. Ruoan laadussa nyt ei sinänsä ole valittamista, mikään ei haissut pierulta, maistunut homeelta tai ollut karrelle poltettua. Mutta silti. Olen saanut parempaa, enemmän ja halvemmalla, ja vaikka tuon taksan pulittaminen nyt ei talouttani heilautakaan mihinkään suuntaan, on se silti mielestäni ehdottomasti liikaa.

Paikkana tosiaan on kovin pieni, eikä niin hirvittävän miellyttävä, tuolit kepoista muovia ja vähän halpikselta näyttää muutenkin kaikki.

Hirveen kiva että on enemmän tarjontaa tässä kotiseudulla, mutta tämän paikan tarjonnat on hyvinkin mahdollisesti mun kohdaltani nyt koettu.

Super! Söin Farangin maistelumenun, mm. miekkakalaa, sashimia, pehmeää taskurapua, rapeaa possua, tofua ja järjettömän hyvää, taivaallisen mureaa vasikanposkea - ja tässä vaiheessa totean että oikein hyvä ettei kaikkea ole hukutettu chiliin - makuaisti ei karkaa mihinkään vaan on paljon suostuvaisempi ottamaan vastaan korianterin, inkiväärin, mintun, vesikrassin ja pähkinöiden maut. Aterian kaveriksi tarjolla olleet viinipaketit vaikuttivat hyviltä, mutta päädyin ottamaan muutaman drinkin punkun lipittelyn sijaan - eikä harmittanut yhtään. Pari Lady Boita lämmitti mukavasti ja Sake Blueberry loppuun oli kerrassaan ihastuttava pikku hörppy. Tarjoilu mutkatonta, asiansa osaavaa ja arvonsa tietävää mutta ei kuitenkaan hienostelevaa. Miljöö enemmän moderni kuin aasialainen, mikä ei ainakaan allekirjoittanut haittaa yhtää, sillä omaa silmää funktionaaliset linjat ja valkoiset liinat miellyttävät Tiimarin kimallepaperilohikäärmeitä enemmän. Söin baarin puolella, eli isomman salin mahdollisesta kaiusta ja äänen kimpoilusta mahdoton sanoa - oma tämänkertainen paikka oli kuitenkin varsin viihtyisä. Heikoimmat lenkit tässä setissä olivat valmisruoalta maistunut phanaeng curry leipineen ja jälkiruoka, jonka olisi odottanut olevan vähän särmikkäämpi kaikkien muiden makujen jälkeen - nyt pinacoladasorbetti ananaksineen jotenkin lässäytti fiiliksen kuin juuri ennen mummolaa puhjennut rengas. Täällä kannattaa muuten myös valmistautua syömään käsin, betel-lehdet ja tuon mainitsemani leivän dippailu curryyn ja kookosmaitoon sujuu paljon paremmin siten, kuten myös taskuravun käsittely - IMHO, mutta seuralaiseni pisteli kyllä kaiken sivistyneemmin ja aterimia käyttäen mutta asiaa välillä kovin tuskaillen. Veitsiä ei ole pöytiin katettu, mutta se ei paljon menoa haittaa kun liha murenee haarukalla painaessa :) Tulen aivan taatusti menemään tänne uudestaan, ja suosittelen varauksetta tekemään varauksen ja testaamaan itse.

Yllättävän fressi kebu. Maailmanluokan rokkarikrapulassa haettiin täältä kebabit riisillä messiin, ja todellakin saatiin rahalle (6,90) vastinetta. Boksit oli ääriään myöten täynnä lihaa, riisiä ja salaattia, eikä edes pahan makuista! Palvelu oli nopeaa, ystävällistä, huomaavaista. Tulinen, kiitos, valkosipuli, kiitos, haarukkaa, veistä, ei kiitos, mukaan kiitos. Aivan mahtavaa. Näin sen pitää toimia. Ei mitään erikoista, kebab on menettänyt hohtonsa jo ajat sitten, mutta tässä yhteydessä en olisi oikeasti voinut mitään parempaa toivoa. Plusplusplus! +++

Ensimmäinen ja viimeinen kerta ainakin tämän paikan "burger-buffetissa". Palvelun hitauden useaan kertaan täältä lukeneena ja itsekin pari kertaa kokeneena pelotti alkaa tilamaan listalta koska oli kiire. Nyt oli tarjolla kuitenkin myös buffet, jotka ovat yleensä minulle ah-niin-rakkaita vihamiehiä. En tiedä miten homma muualla (esim. Amarillo) skulaa, mutta täällä ei ainakaan. Sämpylät ovat lämmityksen jälkeen hieman ruskeampia ja hieman lämpimämpiä, kaikki soseet, sinapit, ketsupit, majot, aurajuustokastike ovat tarjolla vieressä etualalla, taemmasta rivistä löytyy salaatti, punasipuli ja tomaatti. Toisessä päädyssä ovat (kylmät, vaikkakin muka lämpöhauteessa) jauhelihapihvit, ja niiden vieressä cheddarsiivuja, jotka eivät mitenkään voi sulaa mukavasti semlan välissä koska tässä vaiheessa kun pihvi on jo valmiiksi armottoman haalea, on alussa lämpätty semlakin jäähtynyt. Pekonia ja ranskalaisia perunoitakin oli tyrkyllä ennen jauhelihapihvejä muuten, jätin suosiolla niille jotka ovat innoissaan pitkän hetken seisseistä kuivahtaneista perunakiemuroista. Toisella puolella pöytää himmeä kasa kulhoja ja vateja jälleen, tällä kertaa tulista papupataa, kana-sipuli-paprikapaistosta, hapankermaa, guacamolea, salsaa, lisää papuja jossain muodossa, ilmeisesti parmasaanijuustolastuja (??), ananasrenkaita, jalopenobiittejä, habaneroja. Kylmät tortillaletut ja tacokuoret olivat jälleen toisessa päässä - missä niitä olisi voinut lämmittää, on arvoitus. Samassa masiinassa kuin sämpylöitäkin? Muutenkaan missään asiassa ei oikein opastettu, heiluteltiin vaan kättä buffan suuntaan että siellä se on. Sentään "Aloita tästä" - lappu löytyi haarukoiden, veitsien ja lautasten viereltä, mikä nyt oli oli juuri se ainoa opastava lause mitä en olisi tarvinnut. Tällanen vois toimia paremmin jos kaikki tilipitappi-ainekset täyttöä varten voisi latoa buffasta lautaselle, ja pöytään tulis aina kerrallaan keittiöstä esim 4 burgerinraatoa, sämpylä ja pihvit tai pari, joista sitten voi alkaa siinä pöydässä kokoamaan mieleistään. Lapset tästä kyllä ilmeisesti tykkäsi, mutta nehän nyt tykkääkin sotkea luvan kanssa. Minä en. Atmosfääri on olematon. Tämä on suomalaisten paikka jossa koitetaan olla Juanitaa ja Pedroa niin jäykästi ettei mistään oikein tuu mitään. En sitten tiedä miten paljon ilahduttavampaa olisi ollut tilata keittiöstä jotain, mutta yhtä paljon tai vähintään enemmänkin olisi mikä tahansa maksanut, ja antanut odottaa itseään, ja etsinyt tietään sitten perille. Jäi syömättä burgerit, räävin täytteistä kasaan salaatin kun otti päähän niin paljon asioitten vaikeaksi tekeminen. Lapsi riemastui puolittain raiskatusta burgeristani suunnattomasti tosin, eli hyvä puoli kai sekin. Niitä lapsia varten muuten sitte ne kyltit sinne safkoille olis ihan jees, ketsuppi tollasessa ravintolan hehtaarikulhossa ei näytä samalta kuin kotona. Ja saattaa niitä joku asiakaskin joskus tarvita.

Nähdään terassilla kaljalla kesällä silti, koska täsää on kiva terassi!!

Perhepizza kinkkua ja salamia. Pahempaakin on syöty ja paljon pahemmalla hinnalla. Kiekko tuli nopeasti, sisälsi mitä pitikin, valkosipulit ja oreganot samaan rahaan, mikä on kyllä niin naurettava summa pizzasta että luulisi sillä ostavan vain pelkän pohjan ja tomaattikastikkeet tukusta.

Känäpizzan tästä voinen siepata tulevaisuudessakin ohimennessä, tai jos käyn kylässä siinä yläkerrassa kaverin luona. Sisällä mokomassa putkassa ei huvita ruokailla kuitenkaan.

Kamalaa. Menee kevyesti siihen pahimpien pizzojen kerhoon. Pienet plussat ripeästä toiminnasta ja ok palvelusta. lauantaiyönä mesta oli kohtuullisen täynnä mutta homma tuntui toimivan - tai näin siis luulin ennen kuin pääsin kotiin asti lättyä syömään. Pahaa aurajuustoa, pahaa valkosipulia, koko pizza maistui jotenkin eltaantuneelta. Ei todellakaan hintansa väärti.

Paikka taitaa muuten olla myynnissä. Ostakaa joku ja tehkää tästä parempi.