Kaikki ravintolat kartalla! Löydä auki olevat ravintolat suoraan kartalta. Zoomaa alueeseen missä olet ja suodata tulokset tyypin, hinnan ja arvostelujen mukaan.
Hämmentävä reissu tälläkin kertaa Sikalaan. On se konttailu siellä ollu ennenki prkl:n hämmentävää, mutta nyt syy oli toinen. Nyt vippasin ruokaa huiviin. Ja jotain muuta kuin silakoita.
Pakko kyl jakaa pointseja ku syö jotain josta ei pysty päättää onkse 1) pilalle paistettua, 2) mielenkiintoinen annos vai 3) gastronomian musta-aukko. Tän hjuutsin eksperienssin jälkeen menin himaan ja tuijotin tunnin Marxin kuvaa.
Toinen maindin boglaaja oli hyvät ja tuoreet salaatit. Onks tää nyt jotain niinku after-effektiä siitä että rasva ja tupakka ei enää käryä? No, suits me.
Lauantaimeny. Alkuruokana ollut metsäsienikeitto maistui hyvältä. Ei siitä sen enempää. Pääruokana oli Tournedos à la Sea Horse punaviinikastikkeella, röstiperunalla ja maustevoilla. Lisäksi wokattuja vihanneksia. Tyytyväisin mielin totesin, että kerrankin kokki oli osannut kypsentää lihan kuten sen toivoinkin olevan, ohjeena medium + -kypsyysaste. Maustevoita oli iso möhkäre pihvin päällä, valitettavasti se ei mitenkään parantanut itse annoksen makua. Jokin nyt jäi saavuttamatta tässä makumaailmassa. Annoksen suuruus ei mielestäni saa korvata makulaatua. Jälkiruokana oli menyn mukaisesti juustokakkua, sekin à la Sea Horse. Ei jälkiruokakaan keinotekoiselta maistuvalla vadelmakastikkeellaan ja itse kakkupalan mauttomuudella parantanut tilannetta.
Miestarjoilija oli ystävällinen ja paikan sisustus vastasi mielestäni ravintolan historiaa. Tarjoilu alkoi ripeästi, mutta jostain kummallisesta syystä jouduimme odottelemaan pääruokaa yli puoli tuntia alkuruoan jälkeen.
Sinällään ihan mielenkiintoinen paikka, jos haluaa bongailla Helsingin omaan ravintolahistoriaan kuuluvia ravintoloita.
Suosittelen kaikesta huolimatta omana kokemuksenansa.
Hyvää ruokaa tyylikkäässsä ympäristössä. Annokset ovat suuria ja maukkaita, ja tarjoilu pelasi melko hyvin. Ruokalista on todella pelkistetty, esim "sienikasviskääryleet" sisälsivät itseasiassa myös röstiperunaa, salaattia, sienisalaattia ja puolukkasurvosta. Miinusta eteispalvelusta, muissa ravintoloissa en ole törmännyt maksulliseen narikkaan. Varmista että on käteistä mukana!
Olen käynyt pari kertaa syömässä Venäläistyyppisen sipulipihvin, jota voi kyllä varauksetta suositella. Reilu naudan ulkofilee pihvi, paistettuja perunoita, suolakurkkua, smetanaa ja punaviinikastiketta ja mehevää paistettua sipulia. Riittää yksin täyttämään vatsan.
Lista on muuten aika suppea, eikä tullut sellaista oloa, että pitäisi tulla kokeilemaan muita ruokia. Palvelu on ystävällistä ja riittävän ripeää. Ainoastaan annoksen 24 euron hinnan takia ostaa usein ainekset kaupasta ja tekee itse.
Pippuripihvi ei petä koskaan. Vaikka pihvi oli paistettu vähän turhan kypsäksi, ei se haitannut, sillä liha oli itsessään niin hyvää, että se kypsänäkin suli suuhun. Seuralaisen wieninleikkeen päällä ollut vihannes-anjovisvoi "etana" kirvoitti kyllä hyvät naurut. Myös spydäri ja lihapullat tuntuivat seurueelle maistuvan. Mahat tuli täyteen ja mukavaa oli. Vähän hämärä on tosiaan tuo eteispalvelumaksu ruokaravintolassa, mutta kuuluu tietyllä tapaa "Sikalan" imagoon.
Olen käynyt täällä kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla söin aurakanaa, mikä oli aivan loistava valinta! Alkupaloiksi otin vorschmackia puoliksi mieheni kanssa. Vorre oli myös todella hyvää. Jälkiruoaksi otin juustokakun, mikä myös oli aivan mahtavaa.
Toisella kerralla kun kävin, otin alkuun salaatin, mikä oli pettymys. Se oli ihan oikeasti vain perussalaatti ilman mausteita tai muuta. Tilasin myös toisen kerran aurakanaa, mikä oli ihan hyvä, mutta ei lähelläkään sitä, mitä se oli ollut ensimmäisellä kerralla. Sekin harmitti. Jälkiruoaksi otin irish coffeen, mikä kyllä maistui. :)
Palvelu pelasi kyllä moitteettomasti ja meistä pidettiin hyvää huolta. Hinta on annoksien kokoon nähden mielestäni hyvinkin kohtuullinen.
Itse asiassa, mielestäni on kyllä vähän ärsyttävää saada hurjan isoja annoksia, koska niitä ei jaksa syödä loppuun asti ja toisaalta ikävää on myös jättää ruokaa lautaselle.
Harmittaa tuo tason vaihtelu, mutta varmasti käyn syömässä vielä uudestaan.
Olimme 16 hengen ryhmällä syömässä eilen ja en voi muuta kuin suositella ”sikalaa". Tarjoilu oli iloista, huomaavaista ja rauhallista, vaikka ravintola oli täynnä. Ruoka oli hyvää ja mutkatonta, joskin annokset pienikokoiselle naiselle turhan isot. Ainoa miinus oli, että ryhmämme joutui kabinettiin, koska sieltä ei aisti oikeaa sikalatunnelmaa.
Tilaamani pippuripihvi aivan esson baarin tasoa. Pihvi ui kermakastikkeen alla ja vieressä pakastevihannekset. Tilasin pihvin rare kypsyydellä. Aluksi epäilin kokin paistaneen pihvin läpikypsäksi, koska sisältä ei löytynyt punaista lainkaan. Pian kuitenkin tajusin lihan olevan raakaa sisältä, mutta tummaa siksi, että liha on jo lähes pilaantunutta. En kyennyt syömään lainkaan ja palautin takaisin. Tarjoilija ehdotti, josko voisivat paistaa uuden. Kohteliaasti kerroin ensimmäisen yrityksen jääneen niin kauas edes tyydyttävästä, että vaihtaisin mielummin vaikka lohikeittoon ajatellen, että vain täysi tunari voi mokata lohikeiton. Näinhän siinä kuitenkin kävi. Perunat olivat jääneet raaoiksi. Uskomatonta. Mistä tämän ravintolan maine on oikein kotoisin? Jos olet täysi juntti niin mene tänne. Minä en mene enää ikinä.
Ensimmäinen kerta näinkin legendaarisessa paikassa kuin Sea Horse. Odotukset olivat hieman ristiriitaiset, ratsastaakohan paikka tänäpäivänä vain maineellaan? No, ei ratsasta! Tunnelmaltaan ehta kortteliravintola joka tarjoaa tuhteja, konstailemattomia annoksia, vielä kun makukin on kohdillaan ja annoksetkin yllättävän nättejä, ei voi olla kuin pitämättä. Sikala ei missään nimessä ole fine dining paikka hiljaselle kynttiläillalliselle, melua ja meinikiä lauantai-iltana riittää, mutta niin pitääkin.
Oman annokseni kohdalla ainoa miinus tulee hieman ylikypsäksi paistetusta maksasta. Oli se silti maukas annos. Jälkiruoksi talon juustokakkua, joka oli perinteinen esitys. Hintansa väärti.
Palvelu oli ovimiehestä alkaen ystävällistä.
Menen uudestaan!
Hämmentävä reissu tälläkin kertaa Sikalaan. On se konttailu siellä ollu ennenki prkl:n hämmentävää, mutta nyt syy oli toinen. Nyt vippasin ruokaa huiviin. Ja jotain muuta kuin silakoita.
Pakko kyl jakaa pointseja ku syö jotain josta ei pysty päättää onkse 1) pilalle paistettua, 2) mielenkiintoinen annos vai 3) gastronomian musta-aukko. Tän hjuutsin eksperienssin jälkeen menin himaan ja tuijotin tunnin Marxin kuvaa.
Toinen maindin boglaaja oli hyvät ja tuoreet salaatit. Onks tää nyt jotain niinku after-effektiä siitä että rasva ja tupakka ei enää käryä? No, suits me.