Helmi

Ihanaa ruokaa. Otin pääruokakoon tapaslautasesta, jonka kaikki maut olivat erittäin onnistuneita.

Miinusta siitä, että jouduin selittämään ulkomaisille kavereille, miksi hiljaisena iltana täytyy maksaa narikkamaksu.

Ruoka erinomaista, palvelu sydämellistä, ei ihme että Helmi on pitänyt pintansa jo 20 vuotta! Kaverilla oli Cityshopparikortti ja ajattelin, että se olisi vaikuttanut henkilökunnan suhtautumiseen, mutta kaikkea mutta kaikkea muuta, sillä palvelu oli kuin oppikirjasta. Alkuun syöty blini oli hyvä, pääruoaksi nautittu vasikanmaksa erinomainen, samoin kuin jälkkärikin. Talon itse maahantuomat viinit olivat hyviä. Miljöö oli miellyttävä, ja voin todella suositella Helmeä mukavaan illanviettoon. Huomio, että myös ruokailijoiden täytyy maksaa eteispalvelu.

Cityshoppari kortin kanssa olimme liikkeellä. Hyvä palvelu hyvä ruoka ja rauhallinen meno. Cityshoppari koetin ansiosta todella hyvä hintalappu suhde

Tiistai-iltana Helmessä on lähes autiota. Yksinäinen tarjoilija ilahtuu, kun tulemme illalliselle. No ei sen puoleen, ravintolahan sijaitsee sisäpihalla vähän syrjässä. Onneksi jossain vaiheessa toinenkin pariskunta tuo äksöniä tilaan. Vertti Kiven disainaama sisustus ei kolahda minuun, vaikka yksittäisiä valonpilkahduksia onkin havaittavissa. Tarjoilu on varovaista ja hieman hapuilevaa, mutta ystävällistä ja välittävää.

Käytössämme on vanha kunnon Cityshoppari, joka oikeuttaa kolmen ruokalajin illallisen kahdelle hintaan 49 euroa. Parasta on, että valinnat saa tehdä itse listalta – kukaan ei siis tee päätöksiä puolestasi, kuten usein alennuksissa on tapana. Sitten ruokiin. Helmen tapakset eivät vedä vertoja punajuuri-vuohenjuustolle. Jälkimmäinen liittohan on tehty taivaassa. Tapakset ovat sen sijaan vähän kuivuneen oloisia. Pääruoankin kohdalla otan tappion niskoilleni: paahdettu sorsanrinta voittaa yllättäen entrecoten, vaikka sorsa-annoksen bataatit ovat aivan liian raakoja. Entrecote puolestaan on ikävän sitkeä ja – täytyy se kai sanoa – jopa ikävä järsittävä lihapalanen. Sen sijaan parmesan-perunakakku oli hyvää. Jälkiruoassa en halunnut enää ottaa lukua, joten valitsin saman kuin seuralaiseni: jogurtti pannacottan. Syksyn sadon mukaisesti annoksessa oli mm. tyrniä. Täytyy valitettavasti sanoa, että parempia pannacottia on tullut syötyä. Talon viini kahdella kympillä ja cava-lasilliset pariin euroon sen sijaan lämmittivät mieltä kovasti.

Ruokapuoli ei jostain syystä vakuuttanut laisinkaan. Oliko syynä kenties hiljainen ilta vai omat epäonnistuneet valintani? Mene ja tiedä. Sen verran paikkaa on kuitenkin kehuttu, että se ansaitsee uuden mahdollisuuden, vaikka sitten ns. kovalla rahalla. Ai niin, narikkamaksun vältimme hiljaisen arki-illan takia. Jes!

Olimme diili-lahjakortilla liikenteessä, mutta voin sanoa, että voisin mennä uudelleen. Palvelu oli eri tarjoilijoiden välillä erinomaista ja ruoat esiteltiin erinomaisesti ja viinivalinnat olivat nappivalinta. Eritoten oliivileipä alkuun oli mielettömän hyvä samoin kuin lakritsi creme brulee jälkiruoksi vei kielen mennessään.
Sisustus oli ihan ok, muttei ihan "romanttisimmasta päästä". Suosittelen - ja syyskuun puolivälin jälkeen ruokalista vaihtuu ;)

Aivan mahtavaa ammattitaitoa tarjoilijalta. Ruokien esittelyt, korrektisti esitetyt suositukset ja asiantuntemus eri ruokalajeista aivan huippua. Huomioivaa ja osaavaa.
Ruuissakaan ei mitään valittamista. Kauniit ja värikkäät esillepanot ja hyvät yhdistemät erilaisia makuja.

Ensimmäinen kerta Helmessä ja jonkinmoisin odotuksin eat.fi kehujen johdosta.
Saavuimme Lauantaina klo 17 aikaan. Alakerrassa oli myöhemmin alkamassa yksityistilaisuus, yläkerrasta löytyi ruokapuoli.
Ystävällinen tarjoilija ohjasi pöytään ja oli hetimiten tilausta ottamassa. Juomat tulivat nopeasti samoin leipäpalat. Öljyssä uitetut ja tosi suolaiset. Päälle oli vielä voita, joka oli sormisuolalla kuorrutettu.
Ihan maukkaat, mutta suolaa oli jo ihan liikaa. Alkupaloina talon tapakset. Aivan alkuun pieni taidokkaasti tehty ja maukas keksi lisukkeineen liuskekiveltä tarjoiltuna oli maukas ja näyttävä. Itse tapaslautanen oli lohta, salaattia keksi juustokuorella (tehty joskus aiemmin) ja makkaran siivut, pari oliivia. Ei mitään itse tehtyä, vaan valmista tavaraa pedille ladottuna.
Pääruokina marmorifile, parsaa ja kuivattuja kirsikkatomaatteja. File oli pienehkö mutta suussasulava. Lisukkeena oli kaksi kirsikkatomaattia ja parsaa. Korjaan parsa, halkaistuna. Vaikka olimmekin osanneet varautua pieniin annoksiin, tämä meni yli. Olisi hintavaan (29€) annokseen voinut kuulua vaikka 4-6 parsaa, eikä vain yhtä, halkaistuna. Parsan kastike, limellä terästetty voisula oli sekin oikein maistuva. Ei niistä parsoista vain nyt sitten saanutkaan nauttia. Minttu –Suklaahelmi jäätelö oli pirteän makuinen jälkiruoka, samoin maistui Lakritsi-Creme. Olimme Citydeal tarjouksella paikkaa katsastamassa, ja kokeiluna käynti oli ihan ok. Normaalinhintaan ei paikka kuitenkaan innosta.
Tällä rahalla pitää saada hiukan muutakin kuin maistiaisia. Vaikka oli Lauantai-ilta, muutkin syöjät, kolme muuta paria ja kuuden hengen seurue olivat kaikki Citydeal syöjiä. Sekin kertonee jotain hinta/laatusuhteesta. Lisäksi pakollinen narikka 3€/hlö, on aivan turha. Tarjoilu pelasi, tarjoilija oli ystävällinen ja kertoi ruuista tuodessaan, hyvä. Tämä puoli olikin ravintolan parasta antia

Ruoka erinomaisen hyvää, palvelu parhaimpia mitä olen kokenut. Suosittelen!