Luomo

Enemmän kuin kiva. Safkapuolelta ehdottomasti Helsingin parhaimmistoa.

Pelkät alkusnäkit lattoivat miehet hykertelmään tyytyväisyyttä ja antoivat odottaa makuisaa iltaa. Vaihtelua annosten välillä runsaasti. Seitsemän ruokalajin setistä muutamat annokset mielestäni loistavia, joista mainittakoon esim. toisena alkuruokana ollut blinisetti, maanmainio iberico-salaatti ja pääruokana ollut ”Pekingin ankka” sekä jälkkäreistä aikaisempi. Nämä vetelivät suut messingille. Nuilla neljällä mies eläisi pitkään. Ankka-annos menee yhdelle ihan parhaille paikoille ikuna. Pari nitkahdustakin kävi kyllä matkaan joista heti ensimmäisenä pöytään tuotu brie-juustomousse kera karhunvatukan ja tryffelin sai penseän vastaanoton koko pöydältä. ”Mantelikala” oli kyllä parempaa kuin koskaan koulussa saamani, mutta silti. Päinvastaista kokemusta vastaavasta setistä alla esimerkiksi niunaulla. Ota näistä nyt sitten selvää :) Osa esitetyistä kikoista (joita en varmasti kaikkia edes bongannut) ei välttämättä mitään suurempaa lisäarvoa tuonut tämän yhden lautaselle. Tämä laskettakoon omaksi häpeäkseni.

Asiallista ja hyvin rytmitettyä palvelua läpi illan. En lähempää fyysistä kontaktia jäänyt kaipaamaan. Etäisemmän ja nuoremman tarjoiluväen viinituntemus taisi jäädä kuitenkin etiketin lukuun, mutta salin päämieheltä sai asiantuntevaa palvelua jutun kera myös juomiin liittyen. Hienot tarjoilukaravaanit kokit hännillä toivat annokset pöytiin täsmällisesti ja yhtä aikaa viereisen huoneen suuremmallekin seurueelle. Muiden annoksi ei tarvinnut odottaa työkalut tanassa. Kaikkinensa syömäjuomameiningeissä meni 4 tuntia, mutta en kokenut missään vaiheessa jääväni odottamaan mitään.

Vaikka paikkana pelkistetty ja osin äkkiseltään kolho ovi-välitila-portaikko-hässäkkä ravintolatilaa jakaakin niin salissa mielestäni hyvä tunnelma ilman ylimääräisiä rensseleitä.

Ei tarvitse miettiä menisinkö uudestaan Luomoon. Aivan varmasti menisin. Kuka tarjoaa? Vaikka paikka voi pe*saukisesta kalliilta tuntuakin niin mielestäni hinta ja erinomainen laatu ilman halvennuksiakin kohtaa ja komiaan.

Menu 27. Tilasimme koko 7 ruokalajia ja siihen viinit kylkeen puolikkailla kaadoilla.

Alkuun saimme kaksi keittiön tervehdystä, jotka molemmat koostuivat kolmesta pienemmästä amusesta. Yleensä amuset herättävät suuret odotukset tulevasta menusta, valitettavasti tällä kertaa ei niin käynyt.

Alkuruoat ja viinit kannettiin pöytään tiuhaan tahtiin. Ensimmäinen alkuruoka koostui kahdesta osasta. Joissain annoksissa osa raaka-aineista jäivät piiloon. Esim. raparperia kuulemma sisältäneestä makrilliannoksesta en löytänyt mausta raparperia millään. Parsa-annos oli varsin onnistunut, siinä raaka-aineiden makuominaisuudet pääsivätkin oikeuksiinsa. Karitsa-annoksessa alkoi tuntua jo aikamoinen majoneesiähky. Majoneesia oli tähän mennessä lähes joka ikisessä annoksessa. Annos tuntui vähän turhan raskaalta. Kastikkeet olisivat voineet olla kevyemmät. Tässä myös minun lautaseltani puuttui salaatinlehti, jollainen oli asetettu seuralaiseni annokseen. Ehkä salaatinlehti olisi tuonut pienen raikkauden häivähdyksen tähän annokseen. Harmi muutenkin tämän tasoiselle paikalle, että annoksesta unohtuu osia.
Mansikkamaito jälkiruokana vei kielen mennessään. Myös tämä annos tuotiin pöytään kahtena osana. Viimeinen jälkiruoka, jossa naudanverta oli yhdistetty suklaaseen, ei oikeastaan herättänyt suuria tunteita puolesta tai vastaan, mansikkamaito oli jo vienyt voiton.

Huomioitavaa on, että bouillabaissen ja karitsan jälkeen pöytään tuotiin pienet "suun raikastajat", jotka olivat erinomaisia.

Viinit sopivat ruoan kanssa ja viinimenu puolikkain kaadoin oli hyvä valinta. Vedestä ei laskutettu. Palvelu oli moitteetonta.

Kaiken kaikkiaan Luomo ei valitettavasti tällä kertaa ihan täyttänyt odotuksiani Michelin-tasoisesta ravintolasta ja kokemus ja ruoat jäivät jollain tavalla vähän laimeaksi. Helsingistä saa parempaakin fine diningia.