Alla restauranger på en karta! Du ser direkt vilka restauranger har öppet. Zooma in på kartan och filtrera restauranger enligt kategori, pris och vitsord.
Ei itse asiassa lounas vaan brunssi nimeltänsä. Brunssin alkupalat, kalat ja salaatit, hyviä ja tuoreita, joskin aika tavanomaisia. Pääruoka, lohi lisukkeineen, ei oikein ollut makuuni, jotenkin happaman oloinen kokonaisuus.. Jotkut ainesosat ihan hyviä (hernevaahto tms), mutta niitä oli niin onnettomat vähän, pieniä länttejä, ettei niistä paljon makua saanut.
Tämän kokemuksen perusteella vähän yliarvostettu paikka.
Ruoka oli SUOLAISTA, sekä alkupala että pääruoka.
( ilmakuivattu luomunauta ja parmesaani ja paahdettu viskilän kukonpoika ja rakuunavaahto)
Jälkiruoka oli herkullinen ja raikas: rosmarinilla maustettu raparperi ja vaniljapannacotta.NAM!!!
Ruoan esillepano oli upea! taidokasta!
( mutta pienet annokset)
Tarjoilja oli hyvä, selvitti ruoan sisällön ja oli ystävällinen.
Koivuklapi,jossa kuminanäkkileipä oli hauska ja makoisa alkuyllätys.Talon leivät olivat herkullisia!
KALLIS ruoka suhteessa makuun!!!.
Paikkana äänekäs. Omaa rauhaa ryhmälle ei ollut. Kalsea, moderni ravintola. Isot ikkunat,mutta näkymät huonot. Penkillä istuminen ei ole kovin mukavaa.
En usko että suosittelen ja todennäköisesti en itse tule enää uudestaan.
"Bistro" Sinne, far from a bistro more an attempt at fine dining. Food looks nice but lacks flavor. Main dishes were closer to cold than hot, maybe hot plates would of helped them out. With the amount of staff working you would expect more from the restaurant.
Ylihintainen ja huono. Jos mahdollista, suuntaa askeleesi keskutammaksi ja mene syömään johonkin Porvoon osaavista ravintoloista.
Yritimme siis syödä 5 ruokalajin aterian tässä teollisuushallia muistuttavassa murjussa. Varauksen yhteydessä luvattua 5-ruokalaijin menua (olimme ilmoittaneet olevamme kasvis-kala syöjiä) ei ollut eikä tullut. Mikä pahinta, tarjoilijat eivät pahoitelleet lupausten rikkomista, keittiöpääliköstä nyt puhumattakaan. Muutenkin palvelu oli venäläistä nakkikioskia muistuttavaa. Ehkä tällä konseptilla pärjää Porvoossa, mutta muualla maailmassa ei. Listalta haalimamme kolme ylihintaista annosta eivät nekään miltä lämmittäneet, mikä tosin voi johtua nuivasta palvelusta.
5:n lajin "makumatka" (kuten tarjoilijat sitä nimittivät) oli todella makuhermoja hellivä kokemus! Ihania makuja ja kauniit annokset, hintalaatusuhde todella kohdallaan. Suositellut viinit eivät ehkä ihan olleet kaikki harmoniassa ruokien kanssa, vaikka itsellään olivat hyviä nekin. Pitkän pöydän ääressä kovalla penkillä istuminen monen tunnin dinnerillä tuotti kyllä hieman tuskaa istumaluille ja -lihaksille...
Täytyy seuraavan kerran varmistua, että pääsee tuolipöydän ääreen istumaan =)
Söimme ravintolassa kolmen ruokalajin menu’n viineineen Rôtisseurs –seurueessa 6.3. Bistro Sinne on rakennettu kulttuuritaloksi remontoituun vanhaan tehdasrakennukseen, joka on ristitty Taidetehtaaksi. Ravintolasali on avara ja noudattaa skandinaavista modernismia. Rytmiä luovina yksityiskohtina toimivat yrteistä koostuvat viherseinät ja avokeittiö. Salin keskiosassa mukavuus on joutunut joustamaan mukavuuden tieltä, koska avara teräsjalkainen pirttikalusto ei varmaankaan ole pitkällä aterialla kaikkein mukavin paikka. Ravintolan ulkoseinä oli käytännössä lasia ja vaikka ikkunan viereen ryhmiteltyjen tuolien koviin minua hieman epäilytti, tarjosivat tuolit sekä tuen, että mukavuuden koko kolmituntisen aterian ajaksi.
Pöydissä odotti jo koivuklapin puolikkaasta tehdyssä telineessään pala kuminalla maustettua näkkileipää. Alkupalaksi tuotiin myös talon omaa juurella kohotettua spelttileipää, lähileipomon ruisleipää ja voita. Talon oma leipä oli mestariteos: Kuori oli rapea, sisus hyvin kohonnut ja mehevä ja leipä oli erittäin maukas. Leipään käytetyn juuren happamuus oli sangen lievä.
Varsinainen alkupala oli 63,5°C kypsennetty luomukananmuna appelsiiniliemessä haudutettua Viskilän kukonpoikaa ja kaalivariaatio. Viininä tarjottiin Yering Station,Little Chardonnay 2009. Viini maistui sinällään hyvin vaatimattomalta, mutta sen maku pääsi kukkaan yhdessä annoksen kanssa ja komppasi alkupalan hentoja makuja mainosti. Viskilän kukonpoika on Kimmo Nikon lattiakanalassa vapaasti kasvatettua nuorta kukkoa ja jo raaka-aine antoi edellytykset mainiolle annokselle. Nahaton kanan rintafilee on sangen haastava kypsennettävä, mutta siinä oli onnistuttu erinomaisesti: Liha oli kypsää, mutta se oli säilyttänyt myös mehukkuutensa ja makunsa. Appelsiinikastike ei mitenkään dominoinut, vaan lihan maku pääsi hyvin esiin. Lisäkekaalia oli kolmea eri lajia kolmella tavalla valmistettuna: Friteerattua kyssäkaaliraastetta, voissa muhennettua suippokaalia ja marinoitua punakaalia. Kaalien erilaiset rakenteet – friteerattu kaali oli rapeaa, muhennetussa kaalissa oli vielä kaalin rakennetta jäljellä ja punakaali oli pehmeää – toimivat annoksessa hienosti. Löysä muna toimi annoksen kastikkeena, vaikka se ei enää ollutkaan juoksevaa. Hieno aloitus.
Pääruokana oli paistettua kuhaa, tryffelillä maustettua perunapyreetä, rapumajoneesia ja sitruunalla maustettua ruskistettua voita. Kuhafilettä oltiin kypsytetty rapuvoissa ennen paistamista. kalan pinta oli kauniin värinen ja rapea ja kalan kypsyysaste täydellinen. Taas annos pelasi eri komponenttien rakenne-erolla. Kuhan nahasta oltiin tehty annokseen pieni rapea keksi. Kalapalan pinnan rapeus, lisäkkeenä aivan rapeiksi paistetut herkkusienilastut sekä rapumajoneesin ja perunapyreen silkkisyys kävivät kivaa dialogia, jota säesti sitruunalla kevyesti maustettu ruskistettu voi. Ruoan kanssa viininä tarjottiin Philipp Kuhnin Rieslingiä vuodelta 2011. Viinin hapokkuus ja rotevuus tuki annosta tasapainoisesti.
Jälkiruoaksi nautittiin maitosuklaa moussea, tyrni curd ja ”ruskistettu voi” – jäätelöä. Annos oli tasapainoinen. Jäätelön ja moussen makeutta tasoitti hapahko tyrnirahka. Jäätelössä maistui jännästi raaka-aineena käytetty ruskistettu voi ja moussessa raaka-aineeksi valittu maitosuklaa esti kaakaon dominoimasta koko annosta. Annoksessa oli lisänä hieman raastettua raaka-kaakaota, joka myös sopi koko annokseen.
Kaikki annokset oli rakennettu kauniisti ja tarjoilu toimi hienosti periaatteella ”näe, älä näy”. Hieno illallinen, Sinneen kannattaa tulla toistekin.
Loistava ruoka! Kerrankin aivan herkullinen ja kekseliäs kasvispääruoka. Vihdoinkin jotain muuta kuin sitä iänikuista hutaisten tehtyä kasvispihviä tai -höystöä. Ja vieläpä lähiruokaa. Myös seurueen kalansyöjät olivat positiivisesti yllättyneitä. Suosittelisin, tai itseasiassa jo suosittelinkin kaikille hyvää ruokaa ja hyvää palvelua arvostaville tuttavilleni.
Tämän kokemuksen perusteella vähän yliarvostettu paikka.