M/S Baltic Princess, Buffet Tallink

Lapin kulta, A-olut.
En näe syytä, miksei tämän palvelun sivuilla voisi arvostella myös Suomen aluevesillä tapahtuvia ruokailukokemuksia, onhan porojen liikenne etelää kohti varsin mittavaa. Itse asiassa monille laivaruokailut ovat niitä yleisimpiä näennäisarvokkaita ravintolakokemuksia.

Reilun kolmenkympin buffetruokailuun sisältyy perinteisesti alkupala-, pää- ja jälkiruokapöydät. Samaan hintaan saa nauttia myös juomaosastolla A-olutta sekä hanaviinejä. Alkoholittomat koneet syöttävät maitoa ja mehua, kahvia ja teetä. Vaikka kyseessä ei olekaan Drink.fi, on pakko kommentoida, että hanavinkut ovat sietämättömiä. Ystävä luuli valkkarihanan ja tiskiainehanan vaihtaneen paikkaa. Oma punkku jäi juomatta, makea litku oli jäähdytetty aivan liian viileäksi ja makeus oli sietämätön ruokasetin oheen. Lappari hanassa on Lapparia hanassa.

Viidensadan hengen joukkoa hallitessa, ravintolan on tehtävä myönnytyksiä monissa kohdissa. Palvelun laatu on eestiläisen tehokasta, osa säästelee hymyjä. Humalaisten suomalaisten kanssa toimiessa, se on ymmärrettävää. Massaruokala-boogie on ilmeinen, neljää linjastoa pitkin mutkittelee satoja tulevia tai nykyisiä kännipäitä.

Vieraillessani Baltic Princessin buffetissa, oli mestoilla jonkinlainen Kuuba-teemaviikko. Lupavaa. Tavallaan. Safkavalikoimassa tämä näkyi monissa kohdin, tosin ei välttämättä hyvässä. Kokeilut eivät kantaneet. Päätös kokeilla mahdollisimman monia osuuksia oli riski. Mahdollisuus aiheuttaa pahaakin vauriota omalle elimistölle oli ilmeinen.

Alkupalarivi: Kuuba-osasto oli merkityksetön, kanavarrasviritelmät limaisia ja pahanmakuisia. Salaattiosuudet olivät väsyneitä. Blinejä (Kuuba!) haukuttiin pöydän toisella puolella. Kylmät leikkeleet maistuvat perinteisiltä, muovilta. Mereneläväosasto ei jaksa innostaa enää sekään.

Pääruokarivi: Lihapullien ja riistakäristyksen osalta koettiin onnistuminen. Paha niitä on tyriäkään tällä suurkeittiökokemuksella. Perunavaihtoehdoissa ja riisilisukkeissa oltiin myös lähellä plusmerkkejä. Kuubaa oli seassa vivahteittain. Perinteikäs laivaruoka, paahtopaisti, heitteli seisomisasteensa vuoksi. Joillain laivoilla kokki leikkaa hommaa jatkuvasti pyyntöjen mukaan, täällä koettiin pidempiä jäähtymisaikoja. Paistoasteet heittelivät, joka on kenties hyväkin. Punkkusoosi oli varsin kelpoa. Ei varmaankaan hanapunkusta väännettyä. Toinen leikattu tuote, hunajakana, oli aavistuksen mauton. Mangosoosi antoi sille äklön fiiliksen.

Jälkiruokajono: Suklaakakku oli tehdastekoisen oloinen, siedettävä silti. Jätskin kanssa ihan okei. Muru-mustikkapiirakka oli osuuden parasta antia. Tehdasta sekin. Juustokakku saattoi olla joku muukin. Kahvi koneesta, mitäs muuta?

Kolmellakymmenellä eurolla voisi tehdä laivalla - ja elämässä - muutakin.