Alla restauranger på en karta! Du ser direkt vilka restauranger har öppet. Zooma in på kartan och filtrera restauranger enligt kategori, pris och vitsord.
No niin. Nyt on sitten testattu viimeinenkin tähtipaikka stadissa. Eat.fi:n arvosteluja lukeneena osasin jo valmiiksi kääntää ennakko-odotus nappulaa alaspäin, mutten näköjään tarpeeksi. Ravintolamiljöö on miellyttävä, vaikka jokseenkin ahdas. Viinit olivat hyviä. Mutta, mutta... se pääasia, eli ruoka... niinpäniin. Keittiön tervehdykset olivat luokattomat, täysin vailla makua - suolaa, hapanta ja makeaa lukuunottamatta. Menukokonaisuudesta valitsimme 5:n ruokalajin menun. Visuaalisesti annokset olivat ok, mutta kaikki tuoksut, nyanssit ja maut puuttuivat. Kaikenkaikkiaan ruokailukokemusta vallitsivat lähinnä makeat, happamet ja kylmät ruoat. Sokeri, etikka ja suola imeytettynä kaikkeen, mitä vain lautaselle oli keksitty laittaa. Kokemusta latisti myös 1h (TUNNIN!!) odotus viimeisen alkuruoan ja pääruoan välillä. Toki väliin tarjottiin raikastajaksi granite, mutta että tunti!! Voi luoja! Annoskoot olivat säälittävän pienet. Ylimääräisine yllätyksineen yhteensä 8 eri ruokaan yltänyt menu jätti koko pöytäseurueen nälkäiseksi, kaksi pienikokoista naista mukaanlukien. Kokonaisuudessaan paketti pelasi hyvin, paitsi sen pääasian eli ruoan puolesta...ja silloinhan ravintola on täydellisesti epäonnistunut. Otettakoon sitten vertailukohteeksi mikätahansa Helsingin(tai Turun) fine dining mesta, niin Luomo jäi kirkkaasti jumboksi. Luomon kannattaisikin harkita muuttumista viinibaariksi, josta saa pieniä coktailpaloja(toivottavasti maukkaampia) kyytipojaksi. Sillä, sitä se on pitkälti jo nyt. Menkää ihmiset ihmeessä Oloon, Postresiin, Farangiin, Kuurnaan, Mamiin, Smööriin, LaTableen, Chez Dominiquehen(varauksin hinta/laatu ei kohtaa), Gaijiniin, Chef&sommelieriin ym.ym.ym. Tulette saamaan rahoillenne varmasti paremman vastineen!!!
Perusasiat jäänet kekseliäisyyden alle. Onko Helsingissä jo niin monta huippuravintolaa, että muulla ei pärjää kuin Jackson Pollockmaisella shokkiarvoilla? Perusasiat ontuivat, pääruoan raaka tonnikala oli sisätlä jääkaappikylmää, kampasimpukat eivät olleet pinnalta rapeita jne. Hatunnosto kuitenkin kekseliäisyydelle ja uskallukselle!
Tonnikala oli vanhaa. Mainittuamme siitä, lautaset vain vietiin pois ja tuotiin seuraava ruokalaji tilalle. Kysyttyämme asiasta, sanottiin, että kokin mielestä tonnikala oli hyvää. Vaikka kala olisi ollut hyvää, olisi toivonut palvelun olevan kuitenkin asiakkaan puolella. Tuoreen tonnikalan ei kuulu maistua kalanhajuiselta, joten olimme erittäin pettyneitä sekä ruuan laatuun että palveluun.
7 ruokalajin menussa muut ruuat olivat kohtalaisia tai hyviä. Usein itsetarkoituksena tuntui kuitenkin olevan hyvin erilaisten makujen yhdistäminen ja tämä ei aina onnistunut. Koimme osan ruokaviineistä liian makeiksi.
Hieno elämys. Pitkän odottelun jälkeen päästiin Luomoon syömään ja vaikka odotukset oli korkealla, niin ravintola ei pettänyt. Menu (16) oli kokeilevaa ja parhaitenkin toimi perinteisimmät yhdistelmät, missä ei liikaa kikkailtu. Mutta muissakin annokissa niitä wau elementtejä raaka-aine yhdistelmien ja koostumusten osalta. Ehkä ainoa miinus tulee siitä, että kokeilujen osalta kaikki komponentit eivät osuneet täysin nappiin. Sali työskentely oli hyvää ja viinit toimivat safkojen kanssa oikein hyvin. Viime aikaisista (*) misukan paikoista täällä oli mielenkiintoisimmat viinit.
Kokonaisuutena miellyttävä kokoemus ja huipputason palvelua etenkin.
Seurueemme söi läpi täyden listan viineineen. Annosten ja viinien esittelyyn panostettiin asiantuntevasti ja miellyttävällä tavalla läpi koko menun. Palvelu oli lisäksi hyvin ajoitettua (ruokia ei joutunut odottelemaan, eikä myöskään kaikkea tuotu liian nopeassa tahdissa). Välissä erittäin miellyttävät keittiön tervehdykset.
Mieleenpainuvin annos linee sinihomejuusto+suklaa jälkiruoka joka kruunasi miellyttäävn ja korkeatasoisen menun mukavasti.
30 Asiakaspaikalla tunnelma on tiivis ja mukava; liikaa hälyä ja kaaosta ei synny ja puitteet on sopivan intiimit.
Valitettavasti joudun antamaan tästä ravintolavierailusta huonoa palautetta.
Pöytävaraustamme ei löytynyt eikä asiaa pahoiteltu. Palvelu oli koppavaa. Ruoka oli ihan hyvää mutta ylihintaista eikä missään nimessä Michelin-tasoa.
Maksoimme itsemme kipeiksi ravintolakokemuksesta jossa saimme pikkuruiiset annokset välttävää ruokaa. Unohtamatta ylimielistä " palvelua ".
Ja nyt oli vielä arki-ilta.
Oikeasti, skarpatkaa!!
Menu 15 ja juomapaketti. Kokonaisvaikutelma hyvä, mutta ideat eivät välttämättä ihan toimineet. Hassua, että mielestäni Menun parhaimmat ruuat olivat lähes klassinen blini ja mouhijärveläinen voi.
Tuntuu, että vaikka on selvää keittiön tehneen valtavasti ajattelutyötä, niin yksinkertaistamalla olisi annoksista saatu parempia. En pidä tätä mitenkään yleisenä ohjeena, mutta tässä ravintolassa tuntuivat yksinkertaiset asiat toimivan parhaimmin.
Viinipaketin kasaamisessa oli nähty vaivaa. Vaikkeivat kaikki pairingit nyt mitenkään erikoislaatuisesti toimineetkaan, niin jokainen valittu viini oli itsessään kiinnostava. Harmi, että tässäkin syntyi vaikutelma, että työn määrä ei realisoitunut makuihin.
Luomo attempts the delicate art of balancing between creative and conservative fine dining, with somewhat mixed results. In many ways Luomo is a different (and welcome) creature on the Helsinki dining scene, on the one hand the atmosphere and some of the dishes are reminiscent of 'traditional and safe' Michelin restaurants that you find across continental Europe (a niche previously inhabited by the now defunct George / Carma) , where the chefs are content with following trends and not upsetting the most conservative gourmands, doing things right but not very adventurously. On the other hand you have the 'crazy&creative' bits (that you find at places such as Chez Dominique), balancing between creative and pretentious (like most modern Michelin restaurants). At Luomo this aspect is most notably visible in the playful names of the dishes, and in the geographical spread of dishes - we had the five course menu and it took you from somewhat traditional blinis to Irish seaweed, sesame seed sand and ginger mist to the bluecheese ice cream. It all sounds terribly exciting, but at times the most exciting part was the name and not the taste. The danger is also a lack of a red thread in the menus, but here I think the restaurant manages quite well even if it on paper sounds like a slippery thematic slope. The service was impeccable yet relaxed. Luomo definitely has a place in the Helsinki Michelin range, but it's hard to pinpoint exactly where it wants to be on the food map.
Kävimme lokakuun lopussa tsekkaamassa 7 ruokalajia viineineen. En tiedä mikä menu oli kyseessä (otimme 7 lajia listoihin tutustumatta)
Alussa tarjoilluista 3 amusesta 2 ei todellakaan vakuuttanut, mielummin olisin jättänyt tarjoilematta.
Ruoka oli tottakai hyvää, virheetöntä ja teknisesti korkealla tasolla luovuutta unohtamatta, mutta, mutta..., mutta viineistä vain yksi suli suussani ruuan kanssa, yksi makea viini oli mieletön erikseen (ruuan kanssa selkeästi dominoiva), ja muut viinit toki laadukkaita, mutta menun kanssa sopivat vain osittain. Tällaisiin ravintoloihin kuuluvat wow-elementit jäivät siis turhan vähiin.
En tiedä olivatko odotukset ladattu liian korkealle (vaimon kanssa ensimmäinen ja harvinainen ilta lapsenvahdin hoitaessa omaa osuuttaan), mutta tänä iltana jäi viimeinen silaus puuttumaan. Siksi vain 4/5.
Ensimmäiseksi täytyy kommentoida edellistä arvostelijaa - tulin täysin tyhjällä mahalla ja hirveällä nälällä varustettuna, poistuin seitsemän ruokalajin menun jälkeen aivan täynnä. Ja minä olen suursyömäri.
Ehdottomasti plussat siitä, että viinipaketin voi puolittaa! Puolikkaat annokset olivat juuri sopivan kokoisia, muuten olisi voinut olla aika tuiterissa seitsemän viinin jälkeen. Palvelu moitteetonta ja ystävällistä, miellyttävä tunnelma oli luotu ravintolasaliin. Ihan mitään tajunnanräjäyttävää en kokenut, mutta erittäin hyvän illallisen sain (Menu 12). Ankanmaksa ei uponnut, mutta siinä ehkä kyse pikemmin omista makumieltymyksistä sillä seuralainen nautti silmät ummessa omastaan. Jälkiruokapuolella munakoisoa ja currya oli mielenkiintoinen, tosin jos maistoi vain pelkkää munakoisoa niin se ei kyllä ollut mistään kotoisin. Viinit joka ruokalajin kanssa nappiin, keittiön tervehdykset pääosin ihastuttavia. Esillepanossa ihania oivalluksia. Meillä oli mukana Eat Helsinki - kirjanen, jolla sai toisen pääruuan ilmaiseksi, ja kun viinipaketti oli puolitettu niin loppusaldo oli laatuun nähden oikein kohtuullinen. Kyllä tänne uudestaan tulee!