kheldysh 3 recensioner

Teki mieli jotakin tomaattista, joten poimin lounaslistalta tomaatti-chili-katkarapukeiton. Alkusalaatti, leipä, kahvi ja jälkiruoka sisältyivät myös hintaan. Istua sai mihin tahansa, jahka oli tiskillä käynyt tilauksensa tekemässä. Alkusalaattipöytä oli samaa tasoa kuin lähipitseriassani: kaalia, porkkana-ananasta, jäävuorisalaattia, jonkin sortin papusekoitusta, kastikkeina tutut sinappikastike ja oliiviöljy.

Keitto tuli pöytään miltei heti, kun olin istunut salaattilautaseni kanssa alas. Maussa vaikuttivat lähinnä tomaatti ja pilkottu tuore chili. Keiton päälle oli silputtu tuoretta basilikaa, joka kylläkin jäi pahasti chilin peittoon. Soppa meni ihan kelvollisesti alas salaattipöydästä noudettujen hivenen kuivahtaneiden patonkisiivujen kanssa, mutta maulta olisin kyllä odottanut enemmänkin kuin tomaattimurskaa chilillä. Jälkiruoaksi oli kahdenlaista siivuiksi leikattua markettikääretorttua. Päätin jättää ne omaan arvoonsa.

Ravintola oli siisti ja palvelu oikein asiallista ja ystävällistä, niistä pisteet. Muu lounaslista vaikutti kyllä lupaavalta, ehkäpä keitot kannattaa jättää täällä sikseen.

Lounasbuffet on suorastaan liiankin monipuolinen. Löytyy sushia, kiinalaisia annoksia, thai-curryä, porsaanleikettä ja lihapulliakin.

Lohisushien lohi oli hyvin leikattua ja maistuvaa, riisi ei herättänyt tuntemuksia. Kikkoman-pulloissa ollut soija ei vain todellakaan ollut Kikkomania, vaan voimakkaampaa kiinalaista soijaa, joka ei todellakaan käynyt yksiin sushin kanssa.

Kiinalaisten annoksien maut olivat todella pelkistettyjä, tuliset annokset maistuivat tulisilta eivätkä miltään muulta. Porsas thaicurryssä maistui hieman oudolta. Hapanimeläkastike oli häiritsevän kirkkaanpunaista, mutta sentään hyvää.

Ravintolan ulkoiset puitteet ovat hyvät, mutta ruokapuoli saisi olla vähemmän jakomielitautinen ja keskittyä enemmän muutaman ruokalajin hyvään toteutukseen. Nykyinen taso ei houkuttele kävelemään lounaalle vajaata kilometriä toistamiseen.

Kävimme kahdeksan hengen voimin maistelemassa chiliruokia. Palvelu oli leppoisan asiallista, mutta sutjakkaa. Alkupaloina syötiin cheddar-jalapenoja, mozzarellatikkuja, ja sen sellaista tavanomaista texmex-valmiskamaa, jotka eivät mitenkään yllättäneet, mutteivät pettäneetkään. Pääruoan tuloa saatiin odottaa jokunen hetki (kelloa ei katsottu, mutta vähintäänkin reilu puolituntinen taisi vierähtää), mutta sen saattaa laittaa myös seurueen koon piikkiin. Asiakkaita vaikutti olevan noin kolmanneksessa pöydistä.

Pääruokina maisteltiin etupäässä chililistan miedompia annoksia. Allekirjoittaneen Quesadilla Picante oli sopivan tulista - pää kyllä hikosi, mutta muutkin maut pääsivät silti hyvin esiin. Limettimehu seassa oli toimivaa, joskin sitä oli pirskoteltu melko avokätisesti myös salaatille. Vierustoverien burritot olivat kuulemma myös hyviä, joskaan eivät kuulemma aivan yhtä tulisia. Pykälää kovempi Parilla de Chorizo Picante oli kuitenkin seurueen kokeneimmalle chilinsyöjälle jo kohtalainen haaste. Pikkuvikoina parissa ateriassa kylkiäisenä ollut pekoni oli kyllä menty korventamaan rappiotilaan asti, ja quesadilla-annosten melonisiivut olivat eksyneet burritolautasille.

Jälkiruoaksi tilattiin chilisuklaapirtelöt, joista vielä erikseen käytiin tiedustelemassa toivetta tulisuusasteesta. Tarjoilija valotti samalla valmistusprosessia ynnä raaka-aineita (käyttävät kuulemma kokonaisia chilejä, jotta maku tulisi paremmin esiin, vaikka jauheella saisi tasaisemman).

Kokonaisuutena olimme sangen tyytyväisiä: ateriat eivät olleet varsinaisia mestariteoksia, mutta maut olivat silti onnistuneita ja pääsivät tulisuudeltakin esiin. Odottaa sai, mutta siihen oli aiempien arvostelujen myötä jo ehtinyt asennoitua. Palvelu oli hyvää ja kaikki muistettiin kuten pitikin.