linnu

Otin Kerubin keittiön ilolla vastaan osaksi Joensuun ravintolatarjontaa erityisesti siksi, että kaunis lupaus kasvisruokaan panostamisesta lämmitti mieltäni.

Opiskelijalle ravintolassa syöminen on harvinaista herkkua, ja odotukset näin ollen korkealla. Olen kuitenkin joutunut pettymään Kerubin listaruokiin jokaisella kerralla. Ensimmäiseltä listalta maistelin röstiburgerin tofulla, ja tällöin teki mieleni piipahtaa kotimatkalla grillin kautta annoksen pienen koon vuoksi. Kesällä söin burgerin tofulla. Tofu oli suhteellisen mautonta, ja sämpylä vehnäjauhoista valmishöttöä, vaikka odotin automaattisesti Kerubin tasoiselta paikalta itsetehtyä leipää. Uusimmalta listalta testasin kasviskuskusin, linssejä ja punajuurta. Annos oli aika mielikuvitukseton ja pliisu. Lisäksi listan lupaus tuhdista ruoasta ei kyllä täyttynyt, ja nälkä jäi jälleen kaivertamaan vatsanpohjaa. Palvelu sen sijaan on ollut jokaisella kerralla oikein ystävällistä!

Toki Kerubille pitää antaa pisteitä myös siitä, että ruokalistalta löytyy kasvissyöjää ilahduttavia raaka-aineita kuten tofu ja linssit, eikä kasvisruoka"ongelmaa" ole ratkaistu perinteiseen tapaan juustokuorrutuksella. Annosten toteutus käytännön tasolla ei kuitenkaan vielä räjäytä makunystyröitä.

Kerubin keittiö on joka tapauksessa kasvisruoan ystäville Joensuun ravintolatarjonnassa etnisten ravintoloiden ohella yksi monipuolisimmista vaihtoehdoista.

Äskettäin Kauppakadulle avattu kahvila, josta saa myös salaattia.

Kävin syömässä Donjassa salaatin. Seitsemän euron salaattiin saa valita itse seitsemän täytettä, ja ilmeisesti usein vaihtuvaa täytevalikoimaa oli ilahduttavan runsaasti - jokaiselle jotakin. Omalle lautaselleni päätyi normaalin salaattihärpäkkeen lisäksi kasvispyöryköitä, viininlehtikääryleitä, fetajuustoa, oliiveja, parsakaalia ja tsatsikia. Päälle sai vielä kastiketta, parmesania, persiljaa ja sitruunaviipaleen. Salaatin hintaan kuului myös leipä ja kahvi/tee.

Salaatti ei ollut kooltaan suunnattoman suuri, mutta lounasnälkään oikein sopiva. Kahvilan miljöö on ehkä hieman kliininen ja paljas, mutta sen sijaan omistajan asiakaspalvelu oli parasta Kajaanissa koskaan saamaani.

Toivottavasti paikalliset ottavat Donjan omakseen niin kahvitteluhampaan kolottaessa kuin salaattinälän yllättäessä. Mielestäni paikka on enemmän kuin tervetullut lisä Kajaanin kahvilatarjontaan.

Olen vuosia pyrkinyt välttelemään Rossoa kaupungissa kuin kaupungissa, sillä vaikka ravintolaketjun ruokalista vaihtuisi, ruoka on aina suunnilleen samaa yllätyksetöntä settiä hieman eri muodoissa.

Kajaanin ravintolavalikoima ei kuitenkaan loista monipuolisuudellaan, ja varsinkin kasvisruokaa saa etsiä kissojen ja koirien kanssa, joten tällä kertaa uskaltauduin seuruueeni kera pitkästä aikaa Rossoon ruokailemaan. Rosson terassilla tulee kyllä piipahdettua oluella joka kesä, sillä se on ehdottomasti sijainniltaan paras terassi Kajaanissa.

Plussaa Rosson puolisen vuotta sitten uudistetulle ruokalistalle on annettava siitä, että pizzojen lisäksi listalta löytyy myös muita kavisruokia. Samaan hengenvetoon täytyy kyllä antaa miinusta siitä, että kasvisruokien proteiiniosuus ratkaistaan Rossossa(kin) edelleen juustolla, vaikka italialaisesta keittiöstä löytyisi lukemattomia mahdollisuuksia ryydittää ruokia esimerkiksi pavuilla ja pähkinöillä. Vegaaniruokailijassa Rosson lista tuskin hurraahuutoja siis edelleenkään synnyttää.

Tilasin mielestäni listan kiinnostavimman kasvisruoan: gnocchipaistosta ja artisokkasalaattia. Lisäksi pyysin alkuruokalistalta juustoantipaston, sillä tässä pääruoassa ei varsinaista proteiiniosuutta juustonkaan muodossa ollut. Ilmeisesti pessimisti ei pety-asenne toimi tällä kertaa Rosson eduksi, sillä olin ihan tyytyväinen ruoka-annokseeni. Tomaatti-oliivitahnan ja juustojen kera hieman kuivahko gnocchipaistos oli ihan miellyttävän makuista. Artisokkasalaattia olisi toki voinut olla enemmänkin, mutta yllättävän runsas raastepöytä kompensoi kyllä mainiosti.

Ruoan hinnoittelu on toki ehkä hieman yläkanttiin laatuun nähden ainakin kasvisruokien osalta, mutta lautanen tyhjeni, nälkä lähti ja suuhun jäi ihan miellyttävä maku. Wow-elämyksiä ei Rosso edelleenkään ruoallaan aiheuta, eikä asiakaspalvelu ollut tälläkään kertaa kovin antaumuksellista. Positiivisin yllätys oli monipuolinen raastepöytä, josta löytyi raasteiden lisäksi myös muun muassa oliiveja ja salaattijuustoa.

Niin kauan kun Kajaanin ravintolatarjonnasta ei löydy monipuolisempaa ruokalistaa rakentavia ja erityisruokavaliot paremmin huomioonottavia kilpailijoita, Rosso on ihan hyvä vaihtoehto, jos ruokaseurueessa kaivataan muutakin kuin pihviä, pitsaa tai hampurilaista.