Aseman Krouvi

Päätimme kokeilla tämän lähinaapurustossa, aseman syrjäkulmalla sijaitsevan intialaisen yllätyttyämme aiemmin iloisesti joistakin muista esikaupunki-intialaisista (etenkin Ravintola Pippuri Pohjois-Haagassa), josko kyseenalainen ensivaikutelma ulkoa päin kuitenkin pettäisi. No, ei pettänyt.

Paikalla oli yksi eteläaasialainen työntekijä, jolta pyysimme kaksi annosta noudettavaksi. Suomen kielellä asioimisesta ei tullut yhtikäs mitään. Englantia näytti ymmärtävän jokusen sanan enemmän. Olisimme pyytäneet toisen annoksen lounaslistalta ja toisen a la carte -listalta, mutta tätä ei pystytty hänelle kommunikoimaan. Niinpä otimme kaksi päivän lounasta, Chicken Korman ja Chicken Curryn. Kun annokset haettiin ja maksettiin, kävi ilmi että työntekijä oli paitsi kielitaidoton, myös laskutaidoton. Vaihtorahan antaminen takaisin oikean suuruisena tuntui olevan ylivoimainen tehtävä. Laskutoimitus piti vääntää rautalangasta kolmeen kertaan yhdessä, että saatiin oikean suuruinen vaihtoraha mukaan.

Kotona sitten jatkuivat ikävät yllätykset. Kussakin lounasruoassa oli vain kuusi kanapalaa (suurehkoa suupalaa). Lisäksi niissä oli laihat kastikkeet, jotka kimmelsivät rasvasta. Olimme kysyneet, ovatko ne tulisia, eivät kuulemma olisi, mutta tietysti ne loppujen lopuksi olivat tulisia. Kanapalat olivat sitkeitä. Riisiä ja salaattia oli normaali määrä, ne olivat syötäviä mutta eivät mitään ihmeellisiä (salaatti tylsän mielikuvituksetonta niin kuin yleensä tällaisissa paikoissa). Leipää ei kuulunut lounashintaan (7,90€). Nälkä jäi ruoankin jälkeen!

Summa summarum: säästä hermojasi ja mahaasi ja valitse suosiolla jokin muu ruokapaikka.