skee

Epäilykset heräsivät epäsiistin narikkavahdin ja pakollisen 2,5 euron eteispalvelumaksun kohdalla, mutta päätimme silti jatkaa - olimme kuitenkin varanneet pöydän ja koko seurueella oli karjuva nälkä.

Iso sali oli lähes täysi, ja voimakas puheensorina täytti tilan mukavasti. Kokolattiamatto ja vanhahtava sisustus toi väistämättä mieleen 80-luvulla kirkkaimman loistonsa nähneen ruotsinristeilijän.

Seurueemme tilasi alku- ja pääruuat listalta, ja ryhtyi nakertamaan pöytään tuotua kuivaa leipää seuranaan lähes neljän euron lasilliset Novellea.

Odotellessamme alkuruokia pääsimme seuraamaan aitiopaikalta, kuinka haparoiva tarjoilija harjoitteli liekitystä ensimmäistä (sic) kertaa naapuripöydän asiakkaan epämääräisen näköisellä 30 euron pihvillä.

Noin 45 pitkän minuutin jälkeen pöytiin tuotiin keskinkertaiset alkuruoat, jotka osottautuivat myöhemmin illan kohokohdaksi. Blinit olivat kuitenkin epämiellyttävän rasvaisia, keitto mauton ja carpacciossa härkä oli jätetty sivuosaan.

Pääruoat eivät valitettavasti pelastaneet tilannetta. Lohikeiton kanssa tarjoiltu "paahdettu" ruisleipä oli poltettu kauttaaltaan mustaksi, ja asiasta huomauttaessa vastineeksi sai paahtamattoman leivän ja ivallisen kommentin; tähän asti ravintolan parhaana puolena pitämämme tarjoilija paljasti korttinsa.

Vorschmack ja karitsanniska olivat maultaan kelvollisia, mutta ulkonäöltään lähes luotaantyöntäviä. Maksapaloista kaksi viidestä olivat syömäkelpoisia.

Kokemuksesta viisastuneena jätimme jälkiruoat tilaamatta ja maksoimme irvistellen yli 200 euron laskun. Ketjuravintolalle tyypillinen surullisen välinpitämätön asenne läpi koko ketjun tuntui ja näkyi.

Heikko kokemus tämän hintaluokan paikassa - käyttäkää rahanne paremmin.