Burre

Alkuruoaksi ottamani maa-artisokka "keitto" oli perusvarmaa ja hyvän makuista joskaan ei mitään tajunnan räjäyttävää, mutta naudan kyljen kohdalla homma lähti uusiin sfääreihin. Maku oli täydellinen ja kypsyys juuri niin ylikypsä kuin tuollaisen lihan pitääkin olla eli haarukan ja lähes Rambo-puukon :-D kokoisen pihviveitsen sijasta lihaa olisi voinut irrotella luusta aivan hyvin lusikalla. Lisukkeista mieslestäni parhaita olivat rakuuna porkkanat sekä ranskalaiset eikä perunapyree luuytimellä jäänyt kauaksi niistä. Jälkiruokavaiheessa olin jo sen verran täynnä, ettei pekaanipähkinä & kurpitsa combo saanut enää aikaan kuin hyväksyviä nyökyttelyitä. Alkumalja shamppanja oli hyvää ja talon punaviini mielestäni erinomaista ja se sopi täydellisesti lihan kanssa.

Paikasta noin yleisesti voisi sanoa, että kyseessä on ajatukseltaan mielestäni täysin uudenlainen ravintola ainakin Tampereella ja mahdollisesti myös koko Suomessa, ja tätä ajatusmaailmaa tukee mielestäni hieno sisustus sekä vieno grillin tuoksu joka leijailee vastaan jo sisälle astuessa.

Suhteellisen arvokasta tuolla on syödä, mutta toisaalta laadusta saa aina maksaa, joten ehkäpä hinnat ovat kuitenkin ihan kohdallaan.

Kaikenkaikkiaan hieno uusi tulokas Tampereen ravintolaympyröihin

Taannoin tulil käytyä uudestaan Wistubessa ja odotukset aikaisempien kokemusten osalta olivat kovat. Tällä kertaa ravintola ei niitä täyttänyt. Pääruokana söin muun muassa hapankaalia, saksalaistyyppistä makkaraa sekä possun kyljystä. Makkarasta ja possusta tuli mieleen, että ne olivat olleet jo jonkin aikaa valmiina lämpinä ja possu oli käytännössä hyvin kuivaa, makkara jo nahistunutta. Kyllä tuota nyt pystyi syömään mutta vähän nihkeä fiilis jäi. Jälkiruokana ollut creme brulee oli mielestäni kaukana kyseisestä herkusta. Pinnan poltettu sokeri oli ehtinyt jostain syystä jo pehmetä täysin ja itse massa oli äärimmäisen kiinteää eikä eikä kovin hyvän makuista.

Eli aikaisempaan poiketen ruoan laadun suhteen jäi aika paljon toivomisen varaa. Viinit olivat hyviä ja tarjoilu ystävällistä.

Yllätti erittäin positiivisesti. Keittiömestarin menu oli kaikenkaikkiaan miellyttävä. Päivänkeiton annoskoko oli tosin vähän turhan iso mutta maku taas oli kohdallaan, vaaleaa parsaa. Jälkiruokana ollut mausteinen pinot noir -päärynä oli mielestäni yksi parhaimpia jälkkäreitä mitä olen syönyt, joskin ehkä hieman turhan jouluinen mutta toisaalta keskitalven pakkasiin hyvin sopiva. Palvelu oli mukavan maanläheistä ja ystävällistä.

Tammikuussa tuli syötyä muutaman ystävän kanssa koko kahdeksan ruokalajin menu ja minusta kyseessä oli H&H:n tähän asti tasapainoisin ja myös ehdottomasti tasokkain kokonaisuus. Aikaisemminkin olen pitänyt ravintolan ruoista mutta nyt muutama erittäin positiivinen yllätys kuten "Bloody Mary" sai hymyn nousemaan kasvoilleni. Kyseinen annos on ensimmäinen, jossa mielestäni varsiselleri maistuu hyvälle. Pisteet siitä! Palvelu asiallisen tyylikästä kuten aina.

Muutama kerta tullut käytyä. Kertaakaan ei ole tarvinnut pettyä ruoakaan tai palveluun ja varsinkin ensimmäinen yllättänyt aina positiivisesti korkeista odotuksista huolimatta.

Ruoka oli hyvää, joskin hieman makua sekä sienikeittoon että vasikan niskaan olisi toivonut.

Kanarisoton riisi täysin ylikypsää mössöä, jonka ulkonäkö oli lähinnä pakastimesta mikroon ja siitä tarjolle viedyn näköistä. Kanan maussa nyt ei mitään erikoista mutta ei mitään erityistä positiivistakaan. Palvelu alkuun ihan ok ripeää mutta laskua joutui odottelemaan pyynnöstä huolimatta pitkästymiseen saakka.

Loistava lounas, naudanleike choron-kastikkeella ja lohkoperunoilla. Varsinkin kastike osui minun makuuni. Ei ollut mitään teveysruokaa mut eipä ollut tarkoituskaan. Ystävällinen palvelu ja asiallinen hinta.