Keisari

Tuvan täydeltä hipsteriä.
Syöjää riittää niin, ettei meinaa istumaan mahtua. Salaattipöytä ihan ok, lämmin ruoka on jo tullut pöytään salaattia hakiessa.
Välimeren lihapata on kuin Uncle Ben's-purkista. 9 euron hinta tuntuu paljolta annoksen ollessa aika pieni. Jokseenkin mauton esitys, ja vartin päästä olikin jo kiire vessaan.
Palvelu oli ihan ystävällistä.

Keskellä viikkoa syömään ja ryyppäämään, mahtava idea!
Sopiva paikka siihen on ravintola Kannas. Ruokalista on mukavan rehellinen, vailla hämäriä pyreitä, vaahtoja ja emulsioita. Kunnollista suomalaista ruokaa siis.
Itse valikoin listalta Kannaksen pannun, joka sisältää melko mojovan satsin kaikkea terveellistä ja ravitsevaa; paistetut perunat, porsaanleikkeen, paistetun kananmunan, pekonia, palvatun ryynimakkaran, sekä suolakurkkua.
Suolakurkku edustaa pannun vihannesosastoa. On pelkästään positiivista, ettei pannulle ole laitettu niitä pakollisia nahistuneita porkkanaviipaleita, tai ärsyttävää herneenversoa, joka kuitenkin välittömästi siirtyy lautasen reunaan.

Pannua syödessä voi miltei tuntea, kuinka verenpaine nousee ja kaulavaltimo tukkeutuu vähitellen. Euforinen tunne valtaa mielen. Perunat on hyviä, muna on paistettu sopivasti, leike on hyvää, ja ruokaa on paljon. Mitä muuta voi enää toivoa?
Aterian kruunaa Jalluplörö ja jäätelö.
Palvelu on iloista, mutta hieman kiireisen oloista. Pari kertaa tarjoilija kipitti ohi, vaikka asiaa olisi ollut. Tunnelma kaiken kaikkiaan hyvä.
Täällä tulee varmasti syötyä toistekin.

Harvoin saa näin huonoa kiinalaista mistään.
Buffet-pöydän antimet maistuivat kaikki samalle, eli ei millekään. Täysin mautonta ja haaleaa ruokaa.
Jos olisi ollut side silmillä, ei olisi osannut sanoa, syökö kevätkäärylettä vaiko Kung Po-kanaa.
Atmosfääri on ruokalamainen, eli ei kovinkaan kiva.
Tuskin tulee toiste eksyttyä.

Tulipa tänään tehtyä toinen visiitti kyseiseen ravintolaan. Ensimmäisellä kerralla oli niin hirveä kankkunen, että ihan hirveästi ei jäänyt muistikuvia. Sen verran jäi mieleen, että "kalaisa smörrebröd" oli erittäin hyvä!

Tänään oli uusi yritys, vaihteeksi kirkkain mielin. Listaa syynäillessäni tuli väkisinkin mieleen, että ollaankohan nyt yrittämässä jotain vähän liian hienoa... Listalta valikoitui mielestäni vähiten huono vaihtoehto; Lindströmin pihvit, joiden lisäkkeenä jonkinlainen risotto. Mielestäni risotto on humpuukia, joten olin hyvin skeptinen.
Mieli kuitenkin kirkastui kun salaattipöydän antimet olivatkin erittäin hyviä! Eritoten perunasalaatti, joka oli poikkeuksellisen hyvää. Itse tehty leipä kruunasi kaiken.
Annoksen tullessa pöytään suunpielet valahtivat taas alaspäin. Kaunis annos, mutta kovin kovin pieni. Lindströmin pihvejä oli risottopedillä tasan kaksi. Hyviä ne kyllä olivat, koostumus oli täydellinen, ja punajuurta oli sopivasti. Risotto oli erittäin hyvää ja sopi pihvien lisäkkeeksi mainiosti. Pieni miinus siitä, että risottoa oli pihveihin nähden liikaa. Risottoa kauhoi suuhunsa vielä pitkään sen jälkeen kun pihvit oli jo syöty. Annos olisi kaivannut kolmannen pihvin.

Paikasta jäi positiivinen mielikuva ja voin suositella sitä vähän "paremman" lounasruoan ystäville.