nakitjamuusi

Mukava ravintola, jossa veneen voi pysäköidä aivan terassin ääreen. Lounaaksi syömäni sitruunainen kanapasta oli työmaaruokalan tasoa. Salaattipöytä on runsas, mutta jokseenkin säilykehenkinen. Jälkiruokakahvin olisin suonut kuuluvan hintaan.

Linnanmäellä kieputun iltapäivän lomassa piipahdimme uuteen ravintolakompleksiin syömään. Itse valitsin annoksen Midhillin listalta. Hampurilainen meni henkilökohtaisella hampurilaisrankingillani Suomen TOP-3 listalle, eikä välttämättä edes listan häntäpäähän. Aivan mainio burgeri, joka tarjosi raikkaan makuelämyksen!

Mutta, mutta... Kaikilta muilta osin ravintolakäynti oli sieltä oman kokemuspohjani häntäpäästä. Ravintolakompleksissa toimii useampia ravintoloita ja osa seurueestamme himoitsi appeekseen sushia. Istahdettuamme terassille vapaaseen pöytään, säntäsi sushi-ravintolan tarjoilija paikalle tiedustelemaan, tilaammeko heidän antimiaan ja liki samaan hengenvetoon todeten, että jos kyseisessä pöydässä mielimme istua, vähintään kahden seurueesta pitäisi tilata kalaa. Selvisi, että terassipöydät on jaettu ravintoloittain, mutta asiakkaille tätä tietoa ei proaktiivisesti jaeta. Eräitä asiakkaita jopa kehotettiin poistumaan miltei tyhjältä terassilta, jos eivät olleet japanin herkkuja tilaamassa. Tämä palvelutapahtuma jätti jo ensimmäisen jänteen hampaankoloon.

Burgereiden tilaus sujui kätevästi Midhillin tiskiltä ja tilaus luvattiin toimittaa tämän naapuriravintolan terassille. Tilasin cheeseburgerin roquefort-juustolla, ja lisukkeiksi ranet ja coleslaw-salaatin. Lapsille yhteinen lastenburgeri. Ruokajuomaa ei voinut tilata Midhillistä, koska olimme ahtamassa särvintä poskeen eri ravintolan terassilla. Se piti tilata sushi-ravintolasta ja japanilainen Asahi-olut olikin erinomaisen maittavaa!

No, burgerit tuli pöytään. Burgeri oli väärä, ja lisukkeet puuttuivat. Tästä mainitessa tarjoilija oli hermostunut, mutta syvästi pahoillaan, ja totesi annokseni päätyneen jonkun toisen pöytään. Annokseni löytymiseen ravintolasalin pöytäviidakosta tarjoilija suhtautui hyvin skeptisesti. Selittelyssä vilahteli syytös asiakkaita kohtaan: "Miksi ei ihmiset sano heti, jos on väärä annos". Ja huoli tarjoilijan omasta tulevaisuudesta: "Mun pomo tappaa mut" (sic!). No, burgeri näytti hyvätä, vaikka homejuusto puuttuikin, joten päätin kärsiä nahoissani euron tappion burgerin arvossa ja pyysin tuomaan ranet ja coleslaw:n. Tämähän sopi.

Burgerit oli nautittu, eikä lisukkeita kuulunut. Sitten oli olutkin juotu loppuun, eikä lisukkeita kuulunut. Tallustelin takaisin tiskille penäämään puuttuvia eväitä, jotka hetken kuluttua sain keittiöstä matkaan. Tässä vaiheessa ei enää pelätty omaa kuolemaa, eikä oltu lievemmässäkään määrin pahoillaan. Coleslaw oli lämmintä. Ranet olivat ok, mutta aivokeskus oli ennättänyt vastaanottaa vatsasta viestin kylläisyydestä. No, ei kai ranejen syömättä jättäminen ainakaan keskivaratalonäkökulmasta ole ensinkään huono asia.

Yhtä kaikki, burgeri oli mahtava, mutta kaikki muu oli asiakaslähtöisyyden näkökulmasta katastrofi.

Ravintola kuuluu sijaintinsa puolesta kantapaikkoihini. Ja sijainti keskellä vilkasta venesatamaa onkin ravintolassa parasta. Tällä kertaa saamamme palvelu oli ala-arvoista. Tilauksen vastaan ottanut ilmeisen tuore tarjoilija antoi käyttäytymisellään ymmärtää, että saa sitä ruokaa kaupastakin. Tällä kertaa syömäni lounasleike oli OK ja hintaan kuuluneet jälkiruokakahvit ja jätskit kelpasivat myös. Bonuksena alle nelivuotiaat lapset syövät vanhempiensa kanssa buffetista ilmaiseksi.

Yleisesti ravintolalla olisi sijaintinsa ja puitteidensa puolesta mielestäni huikeat mahdollisuudet Gordon Ramsayn konsultoinnin avulla.

Ravintolan pihvipäivät rokkaa!
Usein torstaisin Sodexon kokit pistää parastaan ja paistaa parila tiristen pihviä. Annos valmistetaan tilauksesta ja tarjoillaan pöytään ihan kivasti lautaselle aseteltuna.

Lihan kypsyyden kanssa on ollut toisinaan hakemista: viimeksi medium-pihvilleni oli lähinnä näytetty pannua turvallisen etäisyyden päästä.

Pihvipäivinä Sodexo-tasoon biasoitu odotus ylittyy kirkkaasti.

Lounaaksi buffet-pöydästä maisteltu lihamureke kermaperunoiden kera oli maukasta. À la carte listalta annoksia ei lounasaikaan ole mahdollista tilata, joten aiottu hampurilainen jäi haaveeksi. Parasta paikassa on kesäaikaan audiovisuaalinen sijainti kosken rannassa.

Kanahampurilaisen masuun ahtaminen jäi puoliväliin: Annos oli haalea, vakuumisämpylät kivikovia ja paneroidut kananpalat mauttomia. Kaikkiin annoksiin kuuluva salaattipöytä on hyvä.