HomejuustoinenKuu

Ihan normaali hyvä lounasruokala, mutta en ymmärrä kyllä kaikkea tätä hehkutusta. Varsinkin kun lähiseudulta löytyy samaan kategoriaan uppoavia vaihtoehtoja kuten Sandro ja Silvoplee.

Leipä on mainiota, pääruuat ihan syötäviä, mutta ei erityiset säväyttäviä, salaatit hyviä, mutta Sandro ja Silvoplee pärjää ihan hyvin näille.

Cafe Talo on mieleen. Loistava paikka after workseille tai myöhäiselle lounaalle. Avoin burgeri on mainio.

Vietimme erittäin onnistuneen illan Bistrossa. Pidän paikan rennosta ilmapiiristä, vaikka fine dining -paikka onkin.
Tarjoilija toimi mallikkaasti, ei keskeyttänyt intensiivisiä keskustelujamme, mutta keskusteli ruuasta sopivan hetken tullen.

Härkäcarpaccio tonnikalalla oli erittäin onnistunut, tosin wasabi oli niin mietoa, että sitä ei juuri huomannut. Caesar-salaatti oli samoin maukas. Villilohi ja risotto toimi hyvin yhteen, mutta illan parasta antia oli vasikan entrecote ja jälkiruoka kookospannacotta.

Täytyy tulla uudestaan kokeilemaan, yhden kokeilun perusteella menee omaan kärkeen Helsingin rennoista illallispaikoista.

Farangin maistelumenu oli hieno kokemus. Aloitimme alkudrinkeillä, jotka menivät Helsingissä nauttimiemme drinkkien top-3:een. Vaikka yli 10€ hinta köyhempää voi hiukan hirvittää, niin kannattaa ehdottomasti kokeilla.

Erityisesti maistelumenun alkupää oli sellaista makujen ilotulitusta että en voinut kuin tyytyväisenä hykerrellä. Cha Plu -taimen, sashimi, ravut, ja possu toimivat kaikki - maut täyttivät suun ja ulkonäkö oli kohdallaan. Loppupään curry ja poski olivat hiukan tunkkaisemman makuisia. Sen sijaan pieni pala tofua oli täydellisesti paistettua, sitä olisi mielellään maistellut enemmänkin.

Maistelumenun 59€ hinta on kohdallaan, laatuun nähden jopa edullinen, kylläiseksi tuli isoruokaisemmatkin seurueen jäsenet.

Palvelu oli ystävällistä, tarjoilijat kertoivat ruuasta mielellään kysyttäessä.

Herkkuhaarukka tuli testattua lounasmielessä, ja ei ruokaa kyllä hyväksi voi kehua. Aika onneton, tosin syötävä, possu- ja kastikeviritelmä tuli lautaselle ja salaattipöytäkin oli peruskauraa jäävuorisalaatteineen ja etikkaisine jalapenoineen.

Toinen Kallion aikamatkoista 70-luvun Kekkoslovakiaan. Genren edustajista itse pidän Pihvipaikka Karhunpesästä enemmän, mutta Heipassakin on tullut muutaman kerran käytyä. Tunnelma on tässä kansanravintolassa kohdallaan. Ruoka on ok, ei kyllä 4 tähden arvoista kuten täällä on hehkutettu, vaikka tyylilajin huomioisikin.

Vltava pettymys. Teki mieli raskaampaa ruokaa ja kokeilimme Vltavavan villikarjupihvejä. Todella mautonta safkaa, ei edes sellaista kunnon prahalaista rasvaisuutta. Olut sentään oli hyvää. Palvelu sekoili myös, nuorta kokemattoman oloista porukkaa.

Krunalaisten perinteinen kantaravintola tarjoaa suomalaisia klassikkoannoksia mannermaisin lisäyksin. Sekä poronkäristys että wiener-leike olivat maukkaita ja hyvin tehtyjä, mutta ei mitään tajunnan räjäyttävää. Hohtavan valkoiset liinat yhdistettynä tyylikkään rentoon palveluun antaa paikalle sellaista vanhan ajan charmia.

Halvoista raaka-aineista tehtyä kantonilaishenkistä peruskiinalaista. Ei mitään yllätyksellistä,

Halpa ja ihan maukas kiinalaisravintola, jossa ystävällinen palvelu ja vanhempi kiinalaisrouva kauhan varressa. Perheyritys kenties?

Olen lähinnä käynyt lounaalla, pari kertaa illemmalla a la carte-listan annoksia nauttien. Eat.fi keskiarvot mielestäni aivan liian kovat, lukuunottamatta hinta/laatusuhdetta.

Lounassalaatit (esimerkiksi Hot Chick) ovat maukkaita ja Siltanen on ehdottamasti Kallion lounaspaikkojen kärkikaartissa.

Kehuttu viikonloppu brunssi sen sijaan oli maultaan aika vaatimaton, Berliini-aamiaisessa hyvää olivat makkarat, Barcelona-aamiaisen munakas ei toiminut, ja lisukkeet olivat aika peruskauraa.

Terassi on aivan loistava, aurinkoisina päivinä auringon säteet ulottuvat terdelle koko päivän. Hyvät DJt kruunavat terassin Helsingin parhaaksi laiskottelupaikaksi.