Kuukkala

Erehdyimme nähtävästi yliarvostettuun ravintolaan. Piemonte-risotto oli kelvottoman suolaista, se lähetettiin keittiöön takaisin. Uusi risotto oli maultaan ok, mutta annos oli (kuten edeltäjänsä) ulkoasultaan liian vetelän puuromainen. Päälle ripotellut yrtit olivat heikohko esitys ja annosta ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa esteettisesti rakennetuksi.
Punajuuririsotto oli kelvollista maultaan, riisin al dente-tuntuma optimaalinen, mutta tämäkin ansio on pieni annoksen ulkoiseen lässähtäneisyyteen ja suolan määrään nähden.
Chardonnay oli maltillisen pirskahtava, maultaan miellyttävän mehumainen ja pidättyneen omenahilloinen. Ansiokas listan edullisimmaksi viiniksi.

Ravintolan sisustus oli hallimaisen riisuttu ja äänimaailma kolkko miellyttävistä viherkasveista huolimatta.

Kehoitus: Vähemmän suolaa, enemmän annoksenrakennusta. Yli 50 euroa tästä kokonaisuudesta oli liian korkea hinta.

Apparently we were mistaken and went in, in the end this bistro seems to be overrated. Piemonte-risotto was too salty, it was sent back to kitchen. New portion of same risotto was somewhat ok, but portion looked (such as it's predecessor) like loose porridge. Scattered herbs were aesthetically weak performance and portion cannot be praised as beatifully built. Far from it.
Beetroot risotto was mediocre/ok by taste, rice was actually optimally al dente. Nevertheless,that didn't help much, because of risottos porridgy texture and too big amount of salt.
Chardonnay was patiently bubbly, pleasantly juicy and little bit applemarmaladely. Very good wine as the cheapest from the list.

Interior of bistro was quite stripped and scandinavian, almost too hall-like.
Wish: Less salt, better portion-building. Over 50 euros was too expensive for this disappointment.