flammie

Lounasaikaan hektinen jonottaminen tuo mieleen yliopiston ruokalan. Pizzat ovat kuitenkin virkistävästi keskivertoja suomalaisturkkilaisia känttyjä laadukkaampia ja hinta on silti varsin kohtuullinen, sekä ruuan saanti nopeaa.

Luulisin että jos malttaa hiemankin poiketa kello 12:n lounasajasta, niin tämä pikaruokala tuo varsin mukavaa vaihtelua muihin lähiympäristön buffetmättöihin. Kehuisin kuitenkin ainoastaan vaihtoehtona muihin lounaspikaruokaloihin nähden, oikean ravintolan korvikkeeksi vapianosta ei varsinaisesti ole, vaan konsepti on nimenomaan vaiktuttaa snadisti hienostelevalta pikaruokalalta erilaisella ruokavalikoimalla.

Loosister tarjoilee varsin laadukkaita ja omalaatuisia pizzoja ja hampurilaisia hipsterirokkibistrossa. Pizzat eivät ole tosiaankaan suomalaispitseriatyyppisiä mauttomia rasvaisia lörtsyjä vaan varsin maukkaita ja laadukkaita, hyväpohjaisia pizzoja. Täytevalikoimasta taasen löytyy suomalaisiakin vaihtoehtoja sekä maukkaita vaihtoehtoja joka makuun. Hampurilaiset ovat myös varsin hyviä, useimpia suomalaisia ravintolahampurilaisia parempia. Lisukkeet hampurilaisissa olivat vähän keskinkertaisia. Kanansiivet ovat ainoat joihin olen pettynyt täällä; muutoin tulinen ruoka on ollut tulista mutta siivet eivät oikein maistuneet. Myös trendikkäät avokadoruuat joista muulloin en juuri välitä ovat varsin herkullisia vaihtoehtoja. Ja olutvalikoimakin on hyvä.

Ravintolaympäristö sopii minulle hyvin, rock-henkistä sisustusta ja musiikkia, suht rauhallista ja viihtyisää kunhan ei mene perjantai-lauantai-iltana, jolloin paikka on tietenkin täynnä kuten kaikki ympäristön ravintolat. Muutoinkin joskus paikka on melko ruuhkainen, muut asiakkaat vaihtelevat äänekkäistä juopottelevista hipstereistä satunnaisiin päivällistäjiin.

Namaskaarin mauton intialaistyylinen ruoka sopii oivasti lounaspuhvetiksi. Muutoin en juuri namaskaarista pidä, ruoka on aivan liian maustamatonta jopa suomalaiseen makuun maustetuksi intialaiseksi, mutta halpana noutopöytänä se sopii hyvin fenniakorttelin food courtin osaksi. Kasvisruuat ovat useimmiten maistuvampia noutopöydässä, mutta esim. palak paneer -soossissa yleensä ei ole kuin pari ohutta juustohippua pohjalla, ja muutkin ruokalajit ovat vähän vesitetyn oloisia. Kasvispakorat ovat varsin oivia ja linssit kelvollisia joskin melko mauttomia nekin.

Palvelu on fenniakorttelin ruokaloille tyypillistä nopeaa ja ilmeetöntä. Itse ruokailuympäristö nyt on tunnetusti kehno, meluisa ja epämukava, mutta ajaa asiansa.

Kaiken kaikkiaan paikka sopii hyvin vaihtoehdoksi jos pitää syödä kiireistä lounasta porukalla, kun fenniakorttelista löytyy valikoimaa sopivasti jokaiselle.

Usein kuulee Morrison'sin hampurilaisia kehuttavan, mutten ole onnistunut saamaan erityisen hyvää hampurilaista sen enempää lounastarjouksesta kuin listaltakaan. Hampurilaista mainostetaan ikkunassa kaiketi kaupungin suurimpana, mutta lounasmenusta saamani lättänän kyllä peittoaa vaikka saarioisten mikropurilainen koossa, ja kastikekin on suunnilleen yhtä mitäänsanomatonta. Lihat sinänsä eivät ole aivan huonoja ja esim. vaihtoehtoiset kanat ja possut hampurilaisessa ihan mukavia.
Tosin kaikkea tulee usein mustaan ja harmaan välimaastossa. Pihviä tilatessa ei kypsyyttä oikein kysytty ja vaikka sen väliin sanoin kun tarjoilija hänelle tärkeämpää perunalisuketta tivasi niin luulenpa että se meni täysin ohi korvien tai pihveissäkin on yleiskäytäntönä että suomaliseen makuun harmaaksi kypsytettyä.

Ravintola sinänsä on varsin viihtyisä ja mukavalla paikalla muutoin, paitsi nyt viime päivinä ollut remontti toki häiritsee. Lounaalla pitää tilata tiskiltä mutta tätä ei sanota missään ja kun itse kävin lounasajan lopulla niin en ollut ainoa joka ehti istuskella hyvän tovin ennen kuin tarjoilija huuteli toiselta puolelta salia että tähän tiskille, viereisen pöydän asiakkaat eivät tätä tainneet edes tajuta vaan poistuivat saamatta mitään.

Kehuja on kuitenkin niin paljon että luulenpa että joku minun makuni hampurilaisten suhteen on melko poikkeava, tai sitten on tosiaan vain sattunut paljon huonoja päiviä. Parhaat hampurilaiset olen mielestäni saanut yhdysvalloissa, joten ehkä siitä johtuen minulla on koon ja maustamisen ja lihan lämpötilan suhteen kovin erilaiset preferenssit.

Ketjuravintolan perusvarmaa keittoa ja patonkia. Kaisaniemen picnic on metroaseman päässä varmasti helpoiten kaikkien reittien varrella, mutta samasta syystä siihen tuskin kukaan mielellään istuu syömään jollei ole pakko. Yleensä otan keiton töihin mukaan, ja uusin keittomenu on taas ihan maukas valikoima, ei mitään erityistä mutta ihan hyvää. Valitettavastu picnicille tyypilliset rapeat patongit eivät minun suussani istu sen enempää täytetyksi patongiksi kuin lisukkeeksikaan, patonkeja saakin paremmin joko kahvilasta tai siitä toisesta ketjuravintolasta. Sopii lähinnä kiireiseksi kevyeksi lounaaksi, mutta silläkin on paikkansa.

Kiinalainen ravintola joka tarjoaa sellaista kiinalaista ruokaa kuin olen syönyt kiinassa. Melko ennenkuulumatonta. En väitä olevani erityisen kokenut kiinalaisen keittiön suhteen, olen ainoastaan käynyt parissa suurkaupungissa yhteensä pari kolme viikkoa, mutta täällä tarjoiltu ruoka tuo mieleen paljon mitä söin Kiinassa, joten rohkenen väittää sitä autenttiseksi. Tarjolla on siis nuudelikeittoja, dumplingeja, riisiä ja kasviksia ja proteiinia, ja ruokaa saa tulisena tai mietona. Molemmat kokeilemani ruuat ovat olleet maukkaita ja riittävän tulisia. Ruoka itsessään on aika pelkistettyä, mikä mielestäni sopii kiinalaiseen juurikin. Annokset ovat olleet minulle runsaita, mutteivät sillä tavalla mättöä kuin suomalskiinalaisiin tottunut kävijä ehkä odottaisi. Suosittelisin että täällä on pakko käydä jos haluaa kiinalaiselta ruualta jotain muutakin kuin friteerattuja pallosia ja lähikaupan sweet chili -soossia.

Ravintola on melkoisen pieni, kaksi pöytää ja ikkunalauta. Kuitenkin olen istunut aina yksin, joten se ei vielä ole ollut ongelma. Sisustus on ihan viihtyisä eikä sekään sisällä juuri niitä kaikista muista kiinalaisista ravintoloista tuttuja pakollisia kiinalaisia elementtejä kuten vilkuttavia kissoja, joka on varsin hyvä asia. Palvelu on tosiaan vain englanniksi, mutta todella ystävällistä, suosituksia ja selityksiä saa helposti ja ruuasta saa tulisen version kysymällä jos haluaa.

Suurin osa annoksista on halpoja, jos vertaa vaikka muihin kiinalaisiin ravintoloihin.

Yllätyksetöntä perus-kebabia perusannoksina. Kebabliha on ehkä hieman muita kallion känkkylöitä mehukkaampaa, ja kastikkeita saa vähän reilummin. Maut eivät juuri eroa pirkka-pakastekebabista ja tomaattikastikkeesta, mystistä "valkosipulia" saa haluttaessa mutteipä se valkoinen kastikekaan juuri kummoiselle maistu. Annoskoko on minulle ainakin riittävän reilu. Parhaimmillaan perjantai-iltana baarista kotimatkan varrella, varsinkin kun ruuan saa aina miltei välittömästi, niin ei ehdi humalassakaan ärtyä odotteluun.

Lounaspuhvetti on sitä stereotyyppisintä suomalaiskiinalaista ikinä. Vaikka tavallaan pidänkin perusvarmasta suomalaistyylisestä kiinalaisesta niin ei tämä lounas poikkea tusinasta muuta ympäristön paikkoja mitenkään. Friteerattua kanaa, kalaa ja jotain muuta satunnaista, friteeratut jutut myös valmiiksi hapanimeläkastikkeessa (joka lienee peräisin pirkka-tädin alelaarista) uitettuna, mauttomia nuudeleita, riisejä ym. yllätyksettömiä peruslisukkeita, satunnaisia tähteitä vokattuna ja haudutettuna jne, jne., ja sokerina pohjalla kiinalainen perinneruoka: lihapullia. Yhdeksän eri kiinalaista ruokalajia sanoo mainos, neljä niistä on friteerattuja palasia ja kolme lisukkeita. Teeksi liptonin keltaista saa itse hauduttaa irtopussista, Salaattina yllättävästi kaalisilppua, ananasta ja turkinpippureita. Kyllästyttää ja väsyttää, tämän näköistä kiinaa en ole kertaakaan kiinassa tavannut, vaikka shanghaissakin vietin jonkun viikon.

Lounasaikaan ympäristö on vähän kiireinen, kaikenlaista ihmistä, paikallisia työntekijöitä ja lapsiperheitä, melua ja meteliä.

Kaiken kaikkiaan, samantasoisia ja hintaisia lounasmättöjä on parin sadan metrin säteellä 13 tusinassa. Sanottakoon että lounasajan ulkopuolella asiat ovat hieman paremmin.

Hieman keskivertoa parempi kapakkapitsa. Ulkoisesti ja sisältäkin paikka näyttää ihan tyypilliseltä Kallion kapakalta asiakkaita myöten, sopii minulle hyvin.

Pitsa on jotensakin maukkaampi kuin valtaosassa ympäristön peruspitsakebappiloista, ehkä kastikkeessa on jotain makua. Bonuksena pitsan joukkoon oli viskottu valkosipulin kuoria.

Ei tämä millään tasolla merkittävän erikoinen ravintola ole, mutta jos pitää valita ympäristön noin puolentusinan muun joukosta niin tänne ehkä ensimmäisenä tulee pyörittyä jollei jaksa Hämeentielle tai Käenkujalle asti.

Halpa perusbuffettikiinalainen food courtin nurkan takana. Ruokien valikoima ei yllätä mitenkään jos on yhdessäkään kiinalaisessa buffetissa käynyt Helsingissä, Uppopaistettuja kanapaloja, samaa sweet chili -soossia mitä kaikkialla, samaa hapanimelälientä, tofua yhdessä liemessä ja kanaa toisessa ja lihaa kolmannessa. Kaikki liemet melkoisen mauttomia, kuten Suomen kiinalaisissa on totuttu. Salaattipöydästä ei tarvinne edes puhua, siinä on revittyä salaattia, kurkkua, suolakurkkua ja tölkkiananasta. Samaa saa vaikka yliopiston ruokalasta.

Paikka on pieni ja keskeinen, muttei edes lounasaikaan täysi. Riittävän lähellä foorumin food courtia että kaikenlaista porukkaa pyörii siellä joten tunnelma on kuitenkin hektinen ja äänekäs.

Paikan selvästi paras puoli on hyvä hinta, muut buffetit ovat jo helposti kympin hintaisia, mutta jos ei haittaa maksaa muutamaa euroa paremmasta valikoimasta ja paikasta niin en näe itseäni tulemassa tänne toiste.