Tästä kokemuksesta on jo kuukausi aikaa, mutta tuttujen mukaan palvelu ei ole hirveästi parantunut.

Minulla oli tunti aikaa ennen bussin lähtemistä ja kahvihammasta alkoi kolottaa. Trion Sinuhe oli siinä sopivan lähellä, kun torin vieressä oleva Roberts Coffee olikin poikkeuksellisesti kiinni. Menin kassalle ja katselin, kuinka kolme työntekijää hääri toisella puolella kaataen mehua tai asetellen sämpylöitä paremmin. He kyllä näkivät minut, mutta mitään varsinaista kiirettä minua palvelemaan ei ollut.

Kun vihdoin odoteltuani nuori nainen tuli kassalle, en saanut turhaan tervehdystä vaan ärtyneen kysyvän katseen. Asiakaspalvelutyötä pitkään tehneenä olin lieväsit hämmentynyt: aivan kuin olisin tullut häntä häiritsemään kesken jonkin tärkeän tehtävän. Kysyin epävarmana, josko kahvilasta löytyisi soijamaitoa. Vastaus oli pelkkä ei (mikä on ymmärrettävää, mutta ehkä asian olisi voinut kohteliaamminkin ilmaista).

Päädyin sitten teehen. Myyjä ilmoitti hinnan, otti rahan ja lähti tiehensä. Siis ainoat asiat, jotka myyjä minulle koko aikana olivat "Ei. Se on 1,9 €. Kuittia?" En edes aluksi tyhmyyttäni tajunnut, että tee otetaan itse kahvin vierestä, kun luulin teepussikasan tiskin toisella puolella tarkoittavan, että saan teeni sieltä.

Kaiken kaikkiaan paha maku jäi suuhun. En usko, että päädyn kyseiseen kahvilaan toiste. Sanotaan, että Helsingissä on töykeät asiakaspalvelijat, mutta kyllä Lahden Sinuhe voittaa kaikki Helsinki-kokemukseni ylivoimaisesti.

Parempaa palvelua saa jopa huoltoasemilta. Kahvikupin hintaan yleensä perustuu kahvin ja astian lisäksi palvelu, mutta se uupuu kokonaan tästä kahvikupista ja siksi se tuntuu ylihinnoitellulta. Puistattaa mennä paikkaan, jossa kahvilatyöntekijä näyttää nyrpeää naamaa asiakkailleen. Rahani voin kuluttaa muissakin kahviloissa, joissa minut otetaan hymyn kera vastaan.

Salaattipöydässä tuotteet eivät näytä yleensä kovin tuoreilta. Kahvilatyöntekijät eivät ole tarpeeksi tietoisia tuotteistaan.

Perus-suomalaista kahvilamenoa, eli täältä saa kahvia, perusleivonnaisia ja täytettyjä sämpylöitä, wrappeja sekä perunoita. Ruokaa shoppailun lomassa nälkään, ei mitään herkkua mutta selviää sillä 3h eteenpäin.

Päällimmäisenä tästä paikasta jää mieleen kaamea akustiikka; melu ja hälinä kuin kouluruokalassa.

Mariankadun kahvilassa on töissä naismyyjä, jota ei voi asiakaspalvelijaksi kutsua. Kerran vahingossa painoin maksupäätteestä väärää nappia, joten veloitus meni luoton puolelta. Hänen mukaansa veloitusta ei voinut peruuttaa ja tehdä uudelleen, tai ainakin hän kertoi, ettei osaa sitä tehdä. Asia jäi sitten sikseen. Toisella kerralla annoin hänelle palautetta siitä, kuinka kahvileivässä oli edellisellä viikolla ollut tavallista huomattavasti vähemmän täytettä ja pyysin, että hän välittäisi tiedon eteenpäin leivät tehneille mahdollisille uusille työntekijöille, että täytettä pitäisi olla enemmän. Hän loukkaantui ja sanoi vain, ettei tiedä yhtään, mistä voisi olla kysymys ja jätti asian sikseen. Ei pahoittelua, ei lupausta siitä, että kertoisi terveiset eteenpäin. Kyllä suututti. Oli viimeinen sämpylä, jonka sieltä ostan.

hyvä paikka mukavaa palvelua

Hiukan hätäinen paikka, keskellä ostoskeskusta. Käydessäni valikoima on päässyt laskemaan hiukan vähäiseksi päivän aikana, eikä kovin montaa vaihtoehtoa ollut kakkupuolella. Sain kuitenkin haluamani, joten tilanne pelastui.

Mieluummin kannattaa mennä Sinuheen Mariankadulle, jos valinnan varaa on. Pakon edessä sitten tämä teollisemman oloinen ja rauhattomampi ostaripiste toimii, jos muuta mahdollisuutta ei ole. Itse tuoteet lienevät jokseenkin samoja molemmissa paikoissa eli ihan hyviä ja tasalaatuisia kauttaaltaan.

Kuten keskustan toisessakin Sinuhessa on kahvi laihaa ja matala kupillinen jäähtyy pian.