Krouvi on paikkana viehättävä ja olemme saaneet aina asiallista palvelua. Viime kesänä vietimme siellä useammankin kerran kuohuviinipullon ja pikkusyötävän kera iltaa ihastuttavalla takaterassilla, jonne ilta-aurinko paistaa juuri passelisti.

Pääruoka-annosten hinta-laatusuhteessa olisi tosin hieman petrattavaa. Silti, listalta löytyvät Luumäen ilmakuivattu kinkku ja vuohenjuustosalaatti ovat olleet aivan erinomaisia.

Kävimme mieheni kanssa syömässä teemaillallisen, Dostojevski-menun. Siihen kuului alkupala (keitettyä kalaa, suolakurkkuja, rucolaa, tummaa leipää ja smetanaa), pääruoka (kanaa valkoviini-voi-kastikkeella ja jälkiruoka (paistettu pulla hillolla ja tee). Tunsimme itsemme petetyksi monella tapaa.
Koko ruokailun ajan ravintolassa soi vanha suomalainen iskelmämusiikki - Olavi Virta! Olisimme sentään kaivanneet tunnelman luojiksi jotain venäläistä, tunnelmaan johdatteleva musiikkia. Alkupala oli suht' OK, mutta melko mauton ja rucola tuntui epävenäläiseltä ruoka osalta lautasella. Tumma leipä ja smetanakaan eivät tuoneet Venäjää mieleen lukuisilta matkoiltamme. Pääruoka oli kerrassaan mitäänsanomatonta! Suola puuttui kokonaan, eivätkä muutkaan maut tulleet esiin. Jälkiruokakin oli ravintolatasoksi koulun kotitaloustuntiannos, sellainen, jonka osaisi tehdä ensikertalainenkin keittiössä... Vähän mustunut pulla, mikä oli luultavasti tarkoituksella yritetty peittää runsaalla vadelmahillolla. Tee tuli vasta pitkästi sen jälkeen, kun pulla oli syöty, ja sekin oli enemmän kuin haaleaa. Olisin kyllä toivonut santsikupillistakin siihen hintaan, mutta sitä ei kukaan tarjonnut, paitsi naapuripöytään, missä istui nähtävästi paikan omistajajäseniä seurueineen.

Extra-maksusta saimme "nauttia" Rimsi-konservatorion kvartetin soitosta... Ennakkotiedoissa meidän annettiin ymmärtää yhtyeen olevan maineikas ja arvostettu kotimaassaan. Valitettavasti 1. viulun soitto oli aivan kamalaa kuultavaa! Ei voi kuin ihmetellä, mistä tuollaisia soittajia valmistuu... Parasta antia oli Shostakovichit, mihin raastava, kalsea sointi sopi mainiosti.

Kävimme perheen kanssa syömässä lounaan. Alkukeitoksi otimme sienikeiton. Listan mukaan kermainen keitto ja niin kyllä olikin - kermaa ja isoja kantarelleja eikä muuta. Lisukkeena leipä joka oli ainakin eilistä. Pääruokana oli vuohenjuustopastaa kauden vihanneksilla - taisi olla kermaa, ketsuppia ja keittopakastevihenneksia (kauden vihanneksia koko vuoden totta tosiaan) -mikä makuelämys! Muikut ja pihvi mauttomia, salaatti vanhaa ja aterimetkin piti vaihtaa puhtaampiin. Positiivista oli kaunis maisema.

Palvelu oli ystävällistä, mutta ruoka enintään puolivalmista: esimerkiksi Caesar-salaatista puuttui parmesan, salaatti ei ollut nähnytkään rooman-salaattia, kastiketta oli säästeliäs ripaus, ja muutkin niukat ainekset olivat suoraan purkista. Lisäkesalasteissa ei ollut kastiketta lainkaan, mutta pyydettäessä pöytään tuotiin minikipolliset ruokaöljyä ja balsamicoa. Seuralaisen muikut olivat tuoreita ja maukkaita, mutta lisukkeet köyhät. Kun paikan tunnelma on viehättävä, joten toivoisi sen petraavan ruuassakin. Nykyisellään paikkaa voi suositella illan istumiseen.

Koimme hyvän ja ystävällisen palvelu, ruoka tuli nopeasti ja tarjoilija oli huomaavainen. Leipä maistui vallan mainiolta, ostimme limput mukaan. Muikut maistivat hyvin. Rikkaat ritarit olivat maukkaita.

Lohta talon tapaan

Lohi maistui kertakaikkiaan oudolle, ilmeisesti vanhaa ja valkosipuliperunat olivat jääneet raaoiksi. Lämpimien kanssa samalla lautasella vielä vihersalaatti ilman mitään kastiketta.

Kävimme kesällä syömässä Linnoituksen krouvissa, joka kieltämättä oli melkoinen pettymys. Ravintola oli saapuessamme tyhjillään, mutta salin toiminta ontui pahasti. Ei pöytiinohjausta, ei kaatoa lasiin, lasit olivat likaiset. Tarjoilijat eivät paljoa kyselleet tai olleet edes saatavilla.

Tarjoilu oli hitaanlaista. Mitään esittelyä annoksilla ei ollut. Pöytään ruoat tuotiin kuin koiralle heittämällä. Tilasimme keittiömestarin (Liukkosen) menun.

Alkupalana oli savustettua lammasta ja lepuskalla. Annos kokonaisuutena toimikin varsin hyvin. Pääruoaksi tuli muikut ja perunamuusi, joka kyllä hieman petti kokonaisuuden. Annoksesta puuttui täysin omaleimaisuus.
Jälkiruokana tuli "Pisantorni", joka oli mielikuvitukseton annos, jossa vaniljakastike peitti kaiken maun.

Kaikenkaikkiaan hinta-laatusuhde ei tällä kertää ollut kohdillaan. Erityisesti sali saisi hieman skarpata, koska tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun näin kävi.

Kyseessä oli työpaikan pikkujoulu ja menu oli valmiiksi tilattu. Ravintola oli täyteen ahdettu, niin ettei pöydistä pystynyt liikkumaan pois, edes tarjoilu ei onnistunut. Ruoka oli mautonta ja hintaansa nähden ihan mauttoman kallista. Palvelu oli kuin pikaruokapaikassa, ystävällistä mutta käytännössä asiointia. En voi suositella.

Linnoituksen krouvissa uusi keittiömestari!

Vietimme hieman isommalla porukalla kesäkuista iltaa tohtorikaronkan merkeissä Linnoituksen krouvissa. Aikaisempiin krouvi-kokemuksiini viitaten mainitsen heti, että Linnoituksen krouvin uudella keittiömestarilla Ulla Liukkosella on jo hyvin lyhyessä ajassa ollut positiivinen vaikutus krouviin.

Iltamme alkaa mukavasti, kun Ulla tulee kertomaan, mitä tänään kannattaa valita. Muikut ovat aivan tuoreita, korvasienet eilen poimittuja - omin pikkukätösin. Sienikeittoa menee monelle alkupalaksi, itse päädyn parsaan. Muikut otan pääruuaksi. Kaikki sujuu, ruoka on hyvää; tuoreista raaka-aineista, puhtaita makuja, ei turhia krumeluureja.

P.S. Olen myös iloinen, että krouvi huomioi Lappeenrannan elokuisen Venäläisen viikon (16.-22.8.2011) ruokalistallaan; krouvilla oli tarjolla venäläisvaikutteinen menu ja lounaslista. Lisäksi krouvissa oli venäläisen taitelijan näyttely esillä samaan aikaan. Hyvä krouvi!

Ennakkoon ryhmälle tilattu Hilepaisti hirvenlihasta oli murea ja maukas. Hintaan sisältyi myös alkusalaatti ja jälkiruoka. Lämminhenkinen tunnelma, persoonallinen ote palvelussa.