Fiskars Wärdshus

Söimme 6. 9. ravintolassa Higland Park –viskin Dark Origins –pullotteen julkistustilaisuudessa menun, joka koostui seuraavista annoksista
* Friteerattuja jättikatkaravunpyrstöjä, gratinoitu osteri ja sitruunamajoneesia
* Ylikypsää karitsan paahtopaistia, West Charkin luomulammasmakkaraa ja vuohenjuustoperunapyreetä
* Skotlantilaista whiskykakkua ja jäätelöä
Ensiksi meille kuitenkin tuotiin keittiömestarin tervehdys, joka oli maukas pasteija paahtoleivällä. Sitä ei kuitenkaan ollut mietitty ihan loppuun, koska lautasella olevaa hilloketta ei voinut nauttia palan kanssa ilman auttavaa haarukkaa.
Friteerattujen katkarapujen ja gratinoidun osterin kypsyysaste oli kohdallaan. Fritti oli aavistuksen liian paksu ja osterin suolapeti levisi ravuille ainakin osalla ruokailijoista.
Luomulammasmakkara oli maukas. Rasvaa ja suolaa ei oltu säästelty. Karitsan paahtopaistin kypsyttäminen yli oli selkeä virhe. Lihasta oli tullut kuivaa, mautonta ja säikeistä. Lähes rasvaton paahtopaisti ei mielestäni sovi ylikypsytettäväksi. En tiedä, mikä olisi ollut lopputulos, jos kypsytys oltaisiin tehty rasvassa tai nesteessä. Annosta syödessä tuntui, että kokilla olisi ollut ideana haggisannoksen dekonstruktointi. Olihan annoksessa muusin lisäksi keitettyjä lanttukuutioita.
Jälkiruoka oli herkullinen, mutta espressovaahdon saaminen pöytään vaahtona oli ylivoimaisen vaikeaa. Ehkä vaahtosifoni olisi kannattanut antaa tarjoilijoille.
Ruokiin ravintola oli valinnut sopivat viinit Mülheimer Sonnenlay Riesling “Zeppelin“ 201 ja Famille Perrin Côtes du Rhône Réserve 2010 toimivat oikein mukavasti ruoan kanssa.
Otan esille erikseen ravintolasalin valaistuksen, johon oli varmaan käytetty melkoisen paljon rahaa. Se oli täysin epäonnistunut. Sinisessä valossa kaikki ruoka näytti jäätyneeltä ja kanssa-aterioitsijat eläviltä kuolleilta eli zombeilta. Aivoja ei kuitenkaan annoksissa tarjottu. Huomauttaessani asiasta tarjoilijalle hän kieltäytyi muuttamasta valaistusta. Annoskuvat on värikorjattu jälkikäteen. Olen ottanut yhden esimerkkikuvan siitä, miltä annos vallitsevassa valaistuksessa näytti.

Näin yksinkertaisesti sanottuna, ruuat olivat erityisen hyviä ja palvelu ammattimaista sekä ystävällistä. Ehdottomasti kannattaa käydä.

Raasepori-menu oli herkullinen ja palvelu erittäin ystävällistä. Suosittelen.

Hidas palvelu, odoteltiin menyä 15 min, ruoka 30 min, lasku 20 min. 4 eri tarjoilija mikä tarkoitti että laskut menivät sekaisin

Fiskarsin kylämiljöö houkuttelee taas kesän aikaan tuhansia vierailijoita käymään. Näin keväällä ravintolat voivat olla vielä huonohkosti avoinna, mutta Wärdshus on ilmeisesti avoinna ympäri vuoden samoissa tiloissa toimivan hotellin ansiosta.
Wärdshus ei ulkoa päin kovin kummoiselta näytä, hieman kolkon oloinen kivitalo, johon jotain pehmennystä tai kutsuvuutta kaipaisi, edes joku pieni paikallisen käsityöläisen suunnittelema kyltti oven päälle riippumaan. Sisällä ravintolasali on selkeä ja valoisa, valkoiset pöytäliinat ja kangasservetit tuovat arvokkuutta ilmapiiriin. Menu oli lyhyt mutta ytimekäs, pari lihaa, kala ja olikohan vielä joku vegevaihtoehtokin. Päivän keitto lämmitti hyvin alkuun ja pääruokana olleet karitsankyljykset olivat saaneet mukavan grillin maun mutta pysyneet herkullisen mehevinä ja punaisina sisältä, risotto toimi loistavasti lampaan kera. Hyvää konstailematonta perusruokaa, hivenen kenties kallista, mutta sijainti ja sesongin lyhyys varmastikin oikeuttavat varsinkin kun ruoan taso kuitenkin oli selkeästi parempi kuin mihin keskimäärin "maalla" on pitänyt tottua.