Seepra

Palvelu oli erittäin ystävällistä ja asiallista. Lounaaksi syömämme palapaisti muusilla oli erittäin hyvää perusruokaa. Salaattipöytä olisi voinut olla hieman monipuolisempi. Poikkeaa edukseen ruoholahden pikaruoka- ja etnopainotteisessa lounastarjonnasta.

Ulkoapäin ei ehkä arvaisi - Itä-Pasilan tasanteet sekä pölyiset muovituoliryhmät "terassilla" - mutta sisältä löytyy ihan tavallista pizzamestaa tasokkaampi miljöö, tunnelmallisemman valaistuksen kanssa voisi kutsua jopa viihtyisäksi.

Palvelu on ollut ystävällistä, ja erityisesti olemme arvostaneet sellaista kätevää yksityiskohtaa kuin noutopizzan kantoon tarkoitettua pussia, joita ei juuri Suomessa näe.

Testaamamme rullakebab-annos oli runsaan lihaisa, mutta vähän tylsä, kaipaisi selkeästi vahvemman makuista kastiketta. Pizzat sen sijaan ovat olleet oikein hyviä: kunnon pohja, ei tunnu liian rasvaiselta muttei kuivaltakaan, ja täytteitä on tarpeeksi. Täytevalikoima on hieman laveampi ja maukkaampi kuin tyypillisesti.

On noussut suosikiksi seudun pizzerioista vaikka onkin hinnaltaan hieman kalliimpi kuin halvimmat seudun pizzeriat.

Perjantai-iltapäivällä paikka oli lähes tyhjä, mutta silti jouduimme odottamaan nälkäisille lapsille heti alas istuttuamme tilaamamme annosta yli tunnin. Samoin kylmissä alkuruoissamme meni tunnin verran ja seurueen pääruoat tulivat eri aikoihin. Viimeinen annos tuli kun muut olivat jo lähes syöneet omansa. Suurin osta henkilökunnasta ei puhu suomea, joten annosten tilaaminen, maksaminen ja laskun jakaminen vaatii kärsivällisyyttä.

Alkuruoat olivat erittäin maukkaita, näin perunaruoat pitää valmistaa jotta ne maistuvatkin joltain! Pääruoat olivat maultaan myös hyviä, mutta aika tavanomaisia.

Keittiön ja tarjoiluhenkilökunnan toiminnassa on selvästi vielä alkukankeutta. Ravintolan konsepti ja hinta-laatu suhde ovat erittäin lupaavia kunhan ongelmat korjataan. Lisäksi kannattaisi tehdä pintaremontti WC-tiloihin, jotka ovat erittäin epäsiistit.

Erittäin maukasta ja riittoisaa nepalilaista ruokaa, kaikki seurueen kolme jäsentä pitivät omista annoksistaan. Raaka-aineet vaikuttuvat tuoreilta. Palvelu on ystävällistä ja nopeaa. Sisustus on aika ketjumainen mutta siisti, nähtävästi sitä ei ole muutettu Nauravan Härän jälkeen. Paikka on yksi harvoista Itä-Pasilan alueen vintoloista joka on auki myös ilta-aikaan ja eikä ole juottola.

Positiivinen yllätys S-ketjuravintolassa. Sisustuksessa on yritystä ja kauppakeskusravintolaksi tila on erittäin viihtyisä. Henkilökunnan taso nähtävästi vaihtelee suuresti, meille osui kohdalle oikein ystävälliset tarjoilijat. Ruoaksi tilattu pizza oli hyvää, täytteet vaikuttivat tuoreilta ja olivat maukkaita. Vielä kun juomaksi sai (pulloittan) tarjouksesta hyvin kohtuullisesti hinnoiteltua viiniä, jäi paikasta hyvä mieli.

Syömämme pizza oli selvästi perusetnopizzeriatasoa parempi. Vähän hassusti parmankinkun mukaan nimetyn pizzan päällä oli ihan tavallista kinkkua. Pizzoissa on reilusti täytteitä ja etenkin juustoa - isonkin miehen vatsa tulee varmasti täyteen. Olutvalikoima on suppeahko, esimerkiksi Vakka-Suomen Panimon tai Laitilan Wirvoitusjuomatehnaan (mm. Kukko-olut) tuotteita ei ole tarjolla, vaikka panimot sijaitsevat aika lähellä Naantalia.

Erinomainen salaattipöytä nosti Trappin peruslounasravintolatason yläpuolelle.
Palvelu oli välitöntä ja ystävällistä, ja pääruokakin varsin hyvää. Kesäsesongin ulkopuolella Naantalissa ei ole liikaa vaihtoehtoja, mutta Trappi on ainakin lounasaikaan varsin hyvä valinta.

Paikan miljöö on valttikortti: vehmaassa ympäristössä, merikin pilkottaa. Kartanoa kiertää iso, katettu ruokailuterassi, jossa sekä varjoisia että aurinkopaikkoja. Vanha pääsali on erityisen hienonnäköinen, uuden siipirakennuksen kahvilapuoli kuitenkin jostain syystä tehty tylsään moderniin tyyliin. Paikan sijainti on ehkä sellainen ettei sinne tule vahingossa eksyttyä, mikä ehkä selitti sen että tilaa oli runsaasti myös kauniina kesäisenä viikonlopun päivänä.

Ruokalistan valikoima oli suomalaisvaikutteista bistrotyyliä (itse menu oli epäinformatiivinen, ei mainittu esim. lisukkeita tai kastikkeita). Seuralainen tilasi hampurilaisen, ja oli oikein tyytyväinen makuihin (aavistus tulisuuttakin kastikkeessa) ja mureaan jauhelihapihviin. Kastikkeen pieni kalavivahde (anjovista?) häntä kuitenkin hieman häiritsi.

Minä tilasin päivän kalaa. Vanhempi tarjoilijarouva oli kertonut lisukkeena olevan muussia ja kauden vihanneksia, ja nähtyäni muhkeiden purilaisten ja muikkuannosten purjehtivan naapuripöytiin, oletin saavani mahan täyteen. Annoksen saapuessa olin jo vakavissani kysymässä tulevatko lisukkeet erikseen, kunnes huomasin perunamuussinokareen piilottelevan kalapalan alla, ja kauden vihannesten koostuvan herneenverson oksasta ja 2kpl lapsen sormen kokoisesta kääpiöporkkanasta. Asettelu oli kyllä sievä ja maut olivat tasapainossa: kalaa ei oltu peitetty, mutta annos oli silti tosi maukas. Vähän nälkä kuitenkin jäi, joten tarjoilijarouvan kysyessä maistuiko ruoka, sanoin rehellisesti että ruoka maistui oikein hyvinkin, mutta annos oli vähän pieni. Tarjoilijan reaktio oli kullanarvoinen: naama venähti ja hän lähti pois - sanomatta mitään. Ei edes kliseetä terveisten välittämisestä keittiöön.

Muutoin palvelu oli ystävällistä, mutta hieman sekavaa ja viipyilevää. Ruoka tuli vasta reilun puolen tunnin kuluttua, ilman pahoitteluja (tässä vaiheessa samoihin aikoihin tilannut naapuripöytä oli jo ehtinyt syödä). Tarjoilijarouva oli useampaan kertaan viemässä jotain naapurien annosta tai laskua vääriin pöytiin, ja meidän tilauksemme alkoi kummankin tarjoilijan eksyessä pöytämme ääreen, jolloin vanhempi tarjoilija (joka ehti kyllä aina välillä jutella syömässä olleensa kaverinsa kanssa) tokaisi "Ota sä toi tilaus", ja häipyi muualle - ja toinen lähti myös, sillä oli juuri viemässä toista tilausta.

Hinnoittelu oli kovin vaihtelevaa: hampurilainen ja finedining-tyyppinen kala maksoivat saman verran (€18), ja kallein ruokakin oli vain reilut parikymppiä. Toisaalta juomat olivat hurjan hintaisia, sillä 12cl viiniä alkoi 8 eurosta, ja pieni olut oli €6,8. Juomalista oli muutenkin tämäntyyppiseen paikkaan suppea: vain 1-3 kutakin eri viiniä, ja oluita vain 2kpl joista toinen oli kaiken lisäksi loppu. Vähän enemmän olisi olutvalikoimaan (ja varastologistiikkaan) voinut panostaa, vaikka sinänsä hyvä että kyseessä oli vähän erikoisemmat oluet. Tarjoilijarouvan olisi voinut olettaa muistavan näin suppean valikoiman, mutta kysyessämme uteliaisuuttamme kenen valmistajan loppunut olut (Tuisku) on, tarjoilija alkoi ensin tavata tuomansa pullon kylkeä ja sanoi sen olevan Lahdesta, ennen kuin tarkensimme (Laiska-Jaakko oli kuitenkin meille tuttu, ja lukeepa pullon kyljessäkin isolla Teerenpeli) tarkoittaneemme toista olutta. Hän kuittasi asian sanomalla niiden olevan kuitenkin hyvin samanlaisia (vaikkakin kyseessä tumma lager Vs. pintahiivaolut).

Suositellaan pienin varauksin: ei kiireiselle eikä välttämättä kovin nälkäiselle. Tunnelma on kummallisella tavalla vanhanaikainen ja palvelu amatöörimäistä. Tälle paikalle soisi paremmin nykyaikaista suomalaista ruokaravintolakulttuuria edustavan ravintolan, sillä Seurasaari on myös turistien suosiossa. Menu voisi olla esillä esimerkiksi sillan pielessä.

Söimme 4 ruokalajin After Work -lajiltelman. Tarjouksen ansiosta söimme 50% alennuksella, mutta normaali hinta 25€/hlö kyseisestä setistä on naurettavan ylihinnoiteltu. Todellisuudessa 4 "ruokalajia" olivat seuraavat: 2 pientä viipaletta graavilohta, 2 riisitäyttestä lihapullaa, 2 simpukkaa, 2 pientä kasvistäytteistä nyyttiä. Turha lienee mainita että kyseisestä setistä jäi nälkä. Yritin paikata tilaamalla jälkiruoan, mutta vähemmän yllättäen myös jälkiruoka-annos osoittautui naurettavan pieneksi. Kaikkien "ruokalajien" maut olivat kohdallaan, ja osa annoksista oli onnistuneella tavalla eksoottisia.
Mielenkiintoista nähdä pärjääkö Namu nykyisellä konseptillaan. Hinnat ja annosten koot ovat fine-dining tasoa, mutta miljöö ei. Tästä seuraa, että ainakaan meidän seurueessamme odotukset ja todellisuus eivät kohdanneet onnistuneella tavalla.

Myöhään arki-iltana ei tarvinnut jonottaa pöytää. Tilaamani talon lihapullat olivat valitettavan kuivia ja rakenteeltaan teollisen oloisia. Sama ongelma vaivasi myös perunamuusia, ja koko annos oli turhan yksinkertainen hintaansa verrattuna. Tarjoilijamme oli hauskalla tavalla vilpittömän oloinen, siitä iso plussa.