Leha

Torstai-ilta, ravintola puolillaan. Terassilla ei aurinkovarjoja ja seinänvieri kuuma kuin sauna. Sisällä tilaa ja pöytäänkin ohjattiin kun aktiivisesti asetuttiin edeskäyvän näköpiiriin. Pöytä löytyi ja ruokalistat, sitten odoteltiin tarjoilijaa niin että oltiin jo lähdössä kun hän saapui. Oli pahoillaan kun huomautettiin,
Valittiin listalta Vorsmack ja Wieninleike. Salaattia sai noutaa, puoliso haki kalpeita lentotomaatteja, kurkkusiivuja ja jäävuorta vaalean valmissokerikastikkeen po ranskalainen sinappikastike keralla. Mautonta ja makeaa. Näitä saa joka huoltsikalta, ei pitäis saada sieltäkään kesällä.
Vorsmack, rumin annos ikinä - muusipläjäys ja sen päällä kaksi kauhallista vorsmackia, punajuurinappulat ja kurkkusuikaleet, smetanaakin lusikallinen. Maistui sillille ja muut keskinkertaiselle. Huonoin koskaan maistamani.
wieninleike lautasen kokoinen, rapea niinkuin pitääkin. Mutta! Lätätty muusin päälle. Alapuoli kuorrutuksesta oli jo taikinaa. Mahdoton leikata leikettä muusin päällä joka pursuilee lautaselta.
Vuorovastaava? Pöytäänohjaaja tuli tuomaan laskua ja sai palautetta. Ymmärsi toki että Vorsmakki oli ruma ja pahanmakuinen, mutta ei miksi. Ehdotettiin että kokki kävisi vaikka Elitessä maistamassa katsomassa esillepanoa.
Ymmärrystä löytyi myös leikkeen pilaamisesta muusin päällä. Siitä kuitenkin on kuulemma erilaisia käsityksiä?
Palvelu siis hidasta, astioiden keruusta lienee joku huomauttanut koska lautaset menivät asiakkaiden edelle. Edeskäypä jotenkin töykeä, maneerinen ja huusi meille. Ollaanhan me vanhoja mutta normaalikuuloisia. Makuaistitkin tallella ja estetiikka.
Hukkaan meni rahat ja Salven muistot osuuskaupan ravintolassa. Ei jatkoon, ikinä.