Kaytoskukka

Lounasvohveli oli maittava ja täyttävä. Täytevalikoima ei ole suuren suuri, mutta kyllä näitä kerran viikossa syö mielihyvin! Iso plussa siitä, että lounasannokset ovat tarjolla myös lauantaisin. Leivonnaisia en maistanut (enpä olisi vohvelin jälkeen jaksanut...), mutta valikoimaa näytti olevan hyvin ja ketjukahviloiden tarjontaan verrattuna leipomukset näyttivät herkullisilta ja ihanan rustiikkisilta. Kahvila mainostaakin leipovansa itse.

Kahvila oli lauantai-iltapäivänä täynnä ja kahvittelijoita tuli jatkuvasti lisää. Ehkä muutama lisäpöytä olisi paikallaan. Tilaa kahvilassa kuitenkin on, mutta nykyisellään vain puolet tilasta on varattu kahvilapöydille ja toinen puolisko palvelee käsityömyymälänä ja lasten leikkinurkkauksena. Mistä voikin päätellä, että kyseessä on varsin lapsiystävälliseksi suunniteltu kahvila - eli jos haet ensisijaisesti hiljaista ja rauhallista kahvihetkeä niin voi olla, että Ylikiva ei ole se ensimmäinen vaihtoehto.

Kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus ja mukavan persoonallinen lisä Vaasan kahvilatarjontaan!

Kävimme Astorissa syyskuussa ja se taisi valitettavasti olla viimeinen käyntimme kyseisessä ravintolassa. Alkupalat (kantarellikeitto ja vuohenjuustosalaatti) olivat ihan kelpoja mutta pääruokana pippuripihvi oli rimanalitus. Pihviliha maistui keittolihalle ja oli rakenteeltaan medium-kypsyydellä purukumimaisen sitkeää. Pippurikastike oli paksua ja klimppistä - aivan kuin siihen olisi mennyt liikaa suurustetta tai se olisi ollut eilistä. Pekonirösti lisukkeena oli kuin suoraan kaupan pakastealtaasta. Kokonaisuudessaan annosta kuvaa sana "mättö", jota en haluaisi joutua käyttämään mennessäni pihvi-illalliselle. Jälkiruokana konjakkimansikat olivat ihan ok mutta ei minkäänlaista wow-efektiä niistäkään.

Kovin tyylikästä ei mielestäni ole se, että tilatessa viiniä laseittain tarjoilija kantaa lasit kädessään (ei siis tarjottimella) pöytään. Lisäksi viinilasit ovat naurettavan pieniä, jolloin 16cl annos täyttää lasin piripintaan eikä viini pääse silloin oikeuksiinsa. Vesi sen sijaan kaadetaan isompiin eli normaalin punaviinilasin kokoisiin laseihin.

Entä palvelu sitten? Meille on nyt kolmella viimeisimmällä käynnillä osunut harjoittelija/uusi työntekijä. Jokainenhan on joskus ollut aloittelija, ja pieni haparointi on ymmärrettävää, mutta on silti ikävä joutua muistuttelemaan vedestä, leivästä ja tilaamastaan viinistä. Mainittakoon myös, että vesilaseja täydennettiin kerran ja vedestä laskutettiin 1,80/hlö. Tarjoilijoilla ei selvästikään ole työnjako selvillä, koska alussa pöytämme ympärillä hääri useampi tarjoilija, joille jouduimme vuoroin kaikille selvittämään, olimmeko jo tilanneet aperitiivit/viinit/ruuat. Odottaisin illalliselle mennessäni, että tällaiset asiat ovat henkilökunnan hallussa.

Kokonaisuudessaan illallinen oli pettymys ja ainakin pihvinnälän iskiessä kartamme jatkossa tätä ravintolaa.