Motonetin kulmalla olleen lounaslistan smetanalohi houkutteli testaamaan nurkan takana olleen paikan. Uudehkoon kiinteistöön avattu ravintola on erikoinen lounasravintolan, grillin ja lähi-idän keittiön kombo, jonka sisustus muistuttaa perinteistä pizzeriaa. Erikoisinta lienee kattovalojen päällä olevat maisemakuvat.

Lounasbuffetin valikoima oli monipuolinen, mutta ruokalajit jokseenkin erikoisia. Punainen currykana poikkesi todella paljon "normaalista." Porkkanaraaste maistui kummallisen kirpeältä. Smetanalohta oli tarjolla pienehköinä paloina ja erillinen lappu huomautti ottamaan vain yhden palan; olin kovis ja otin 1½ palaa. Maitoautomaatista oli maito loppu, joten tyydyin veteen. Jälkiruokana oli pannukakkuja, jotka jäivät gluteenitonta noudattavalta syömättä. Kahvin olisi saanut pahvimukiin, mutta ilman kantta, joten tuli juotua paikan päällä.

Paikka oli varsin täynnä, mutta itse vierailen toisaalla jatkossa. Voi toki olla, että tämä on Roihupellon paras lounaspaikka.

Todella ystävällinen henkilökunta!
Edullinen lounas, runsaasti vaihtoehtoja. Toki enemmän miesduunareita asiakaskunnassa, mutta itseni lisäksi myös muita naispuolisia.
Täällä saa helposti syötyä ähkyyn asti, jos ei osaa maltillisesti annostella ruokaa lautaselle.. Annoksesta saa myös suht terveellisen, jos jättää kebabit tms pois. Tarjolla paljon erilaisia kasvisia ja alkusalaatteja. Itsetehty pizza, sämpylät ja leivonnaiset oikein hyviä! Ei tämän lounaspaikan ole tarkoituskaan olla hienosteleva, mutta ei se niin karski ole kuin mitä väitetään. Siistiä ja tilavaa.

Jalopenot laarissaan aina vaan samat, ei kai nekään oikeasti säily ikuisesti. Lounas klo 15.00 asti,mutta ruuat loppuu yleensä ennen sitä.
Kortilla maksaessa tarjotaan aina kuittia, mutta käteisellä maksaessa ei koskaan. Raha laitetaan kyllä kassaan, mutta sitä ei lyödä koneeseen. Käynnyt olen useasti ja käyn vastaisuudessakin. Jos käyt, ole ajoissa, maista jalopenoja harkiten, käytä korttia maksuun ja mittauta verenpaine ja kolestroli säännöllisesti lääkärillä.

Jalopenot laarissaan aina vaan samat, ei kai nekään oikeasti säily ikuisesti. Lounas klo 15.00 asti,mutta ruuat loppuu yleensä ennen sitä.
Kortilla maksaessa tarjotaan aina kuittia, mutta käteisellä maksaessa ei koskaan. Raha laitetaan kyllä kassaan, mutta sitä ei lyödä koneeseen. Käynnyt olen useasti ja käyn vastaisuudessakin. Jos käyt, ole ajoissa, maista jalopenoja harkiten, käytä korttia maksuun ja mittauta verenpaine ja kolestroli säännöllisesti lääkärillä.

Jälleen sama ilmiö, omistaja vaihtuu eikä uusi omistaja tee muuta, kuin yrittää ratsastaa vanhan maineella, mutta annoksia pienentäen ja voitot maksimoiden. Söin seisovasta pöydästä lounaan, ensimmäisen täällä ja viimeisen. Kello oli 13:10, jäljellä rääppeet ja valtava kaukalo kebab-lihaa. Väänsin rippeistä salaatin jonka hautasin kebablihaan ja pariin kauhalliseen riisiä. Muuten hyvä, mutta lihan ainoa kastike oli siinä lilluva rasva, jota oli paljon samoin kuin suolaa. Olen syönyt parempia kebab-annoksia, mutta harvoin huonompia, ja useimmiten halvempia. Jos on kebab- buffet, se pitää toteuttaa kuten Kilim Tapiolassa, tai jättää kokonaan tekemättä. Edellisen omistajan aikaan olisin valinnut leikkeen, sitä kokeilin edelliskerralla, ja siksi kokeilin nyt lounasta. Seuraavaa kertaa ei tule.

Hyviä raaka-aineita liha ja kala annoksissa.
Salatti on kelvollista, keskivertoa parempaa.
Hyvä paikka nälkäiselle miehelle ta vaikka kauniille vaimolle ?

Poikkesin kiireellä ja ostin buffetista pizzanpalan ja kahvin 2 eurolla. Hintansa väärtti

Hyvää duunarisafkaa.

Klo 11. Taivas on sininen. Asfalttia ympärillä. Ylitän tien. Seinässä rosoinen kyltti. Mielessä muistikuva menneestä. Ilmassa kasarimaista tunnelmaa. Kuulen korvissani Eppujen biisin. Ovi aukeaa. Hienoa. Avara aula. Ruskea. Keskellä kohoke. Helsingin rajat. Aiemmin Viikissä, nyt Roihupellossa. Siitä nimi. Tyhjä mieli. Sisään ravintolaan. Reebokin mainos moikkaa ovella. Sekalainen ruoan tuoksu. Värimaailma. Valitsen veden juomaksi.

Ja sitten oikeasti asiaan ja arvosteluun. Kunnon raksamiesten lounaspaikka, senhän näkee jo herrojen hartioiden leveyksistä. Täällä eivät juuri kynäniskat ruokaile, mikä näkyy annoskoissa. Ala carte -annokset ovat järeän suuria, eikä lihankaan kanssa nuukailla. Päätimme kuitenkin tällä kertaa valita buffetin ja sieltä löytyikin kaikenlaista purtavaa. Erilaisia lihoja ja salaatteja lautaselle, jonka jälkeen ruokaleipänä toimi lämmin pizzasuikale. Tällä setillä nälkä pysyy varmasti loitolla. Miinukseksi on sanottava ruoan mauttomuus, mikään ei oikein maistu millekään, paitsi tällä kertaa tarjotut paistetut vihannekset. Vielä kun makukin olisi kohdillaan, niin täältä ei voisi poistua ilman megaähkyä.