Jätkäsaaren Mashiron annoksessa lohi ei ollut tuoretta. Avokadot sushissa olivat harmaita ja limaisia. Eivät halunneet korvata syömäkelvottomia annoksia. Ei koskaan enää Mashiroon!

Maukas ja autenttinen ruoka. Todella hyvä paikka Japanilaisen ruuan ystäville.

Palasimme tähän ”japanilaiseen” ravintolaan muutaman vuoden tauon jälkeen. Niin kuin edellinen arvostelu kertoikin, tämän kauempana ei japanilaisesta ruuasta ruoka voi olla ja japanilaisen ruuan ystävien suosittelen kiertämään tämän ravintolan. Raaka-aineet eivät olleet tuoreita, eikä laadukkaita. Riisi luokatonta ja kanasuikaleet maistuisvat pahvilta. Sitä ei pelastanut tarjoilijan ylenmääräinen kysely, miten asiakkaat viihtyvät. Olisi tietysti pitänyt ensimmäisen lusikallisen jälkeen kertoa, että ruoka on huonoa, eikä se maistu. Mitenköhän tuollaisessa tapauksessa olisi toimittu. Tämän ravintolan lasken vastedes vallilan ravintolatarjonnan ulkopuolelle

Tämän kauempana ei voi olla japanilaisesta keittiöstä. Riisin laatu oli heikko. Makumaailma sekava. Ruokien suhteessa ei ollut harmoniaa. Asettelu oli kaunis, mutta epätasapainoinen. Hinta-laatusuhteeltaan annos ei ollut hintansa arvoinen.
Lisäksi tavallisesta hanavedestä laskutettiin. En voi suositella paikkaa kenellekään ja japanilaisen ruoan ystäviä kehotan jopa välttämään paikkaa.

Valitettavan huono ramen, jopa Suomen mittakaavassa.

Ei nouse hypen tasolle, mutta annan kiitosta japanilaisesta ei-sushista. Tunnelmaltaan melko viihtyisä paikka. Asukkaiden kannalta on mukavaa, että myös täällä puolen kurvia on ravintoloita.

Todella hyvä paikka. Suosittelen! Maukas, tuoreet raaka-aineet, isot annokset.

Monet meistä assosioivat japanilaisen ruoan sushiin. Se on sääli, mutta toisaalta ihan ymmärrettävää. Sitä on tarjolla, välillä vähän liiaksikin. En aio heittäytyä japanilaisen ruoan asiantuntijaksi, koska siihen eivät rahkeet riitä, mutta tiedostan toki, että maa tarjoaa rikkaalla ruokakulttuurillaan paljon muutakin kuin lohinigireitä. Tämä mielessämme otimme sporan alle ja suuntasimme kohti Vallilaa.

Olimme saaneet vinkin ravintolasta suoraan Mashiron omistusportaasta, joten pakkohan mesta oli käydä kokeilemassa, vaikka Vallilan kulmat eivät ihan normaaliin elinpiiriin kuuluneetkaan. Paikka on ollut taifuunituulten riepottelemana viime vuodet, sillä tiloissa on toiminut niin Hoshito kuin Beniya. Niissä en kuunaan käynyt.

Sushien sijaan Mashirossa keskitytään donbureihin. Ei se mitään, minäkään en ollut aiemmin niistä kuullut. Se tarkoittaa kulhoista tarjottavaa ruokaa, jossa täytteet on aseteltu riisikeon päälle. Päädyin Toku-Aburidoniin. Sillä saa liekitettyä lohta, katkarapuja ja – tietysti riisiä (12,50 €). Seuralaiseni skippasi ravut, muuten annos vastasi omaani (Lohi-Aburidon; 9,90 €). Annoksia odotellessa pystyi skannaamaan nopeasti pienen tilan: 6 pöytää, noin 15 asiakaspaikkaa. Tiivistä varmasti on, kun on täyttä. Nyt perjantaina alkuillasta ei ollut. Miljöö oli kovin kolho, mutta kuitenkin kivan valoisa suuren ikkunan vuoksi.

Annoksiamme tehtiin koko ajan silmiemme edessä avokeittiössä. Lopulta ne ojennettiin pöytään. Ulkonäkö ja tuoksu: ruokahalua kiihottava. Makumaailma ja purutuntuma: säväyttävä. Lopputulos: voittaa sushit – vähintään vaihtelun vuoksi! Pääroolissa ollut liekitetty lohi oli saatu suussa sulavaksi ja rapujakin oli ilo syödä. Kokonaisuus oli erittäin onnistunut. Jopa pöydässä ollut soija tuntui tavallista paremmalta!

Annos oli juuri sopivan kokoinen: ei liian täyttävä, ei liian köykäinen, parahultainen. Hinta-laatusuhde nousi positiiviseksi kohtuullisilla hinnoilla.

Mashiro tuntuu löytäneen niche-segmentin Helsingin ravintolatarjonnassa. Toivottavasti mangaintoilijat ja muut herkkusuut löytävät tiensä Vallilaan ja sitä kautta pidentävät ravintolan ikää lähemmäs japanilaisten keski-ikää.

Lisää arvosteluja blogissani: http://tulinnainjasoin.blogspot.fi/

Wakame oli lähinnä kokoelma erilaisia salaattilajikkeita ilman kaivattua potkua. Toku-zukedonin lohi oli OK, mutta katkaravut marinoitu possun makuiseksi ja loppuannos pelkästään mautonta riisiä. Ei mitään suurempaa vikaa, mutta eipä tarvitse tulla uudestaan.

Hyvää safkaa! Annos (graavilohta, katkarapuja ja riisiä) oli oikein kaunis, ja maistui hyvältä. Koko ei ollut ihan hirveän iso, mutta ei lounaalla jäänyt varsinaisesti nälkäkään. Palvelu oli ystävällistä ja englanniksi. Paikka on vähän pieni, ja pientä käryä oli ilmassa avokeittiöstä, mutta kuitenkin ihan viihtyisä miljöö taustamusiikkeineen. Mesta vaikutti suositulta, ansaitusti.