pauno

Kymmeniä lounaita Villa K:ssa syöneenä voin suositella paikkaa kaikille. Suurin ja oikeastaan ainoa puute on ettei tarjolla ole kuin yksi lämmin ruoka. Kannattaa siis tarkistaa etukäteen mitä on tarjolla jos on tarkkaruokainen. Vaihtoehdottomuus haittaa kuitenkin harvoin sillä usein jo salaatin ja keiton jälkeen olo on valmis jälkiruokaan. Muihin lounaspaikkoihin verrattuna juuri jälkiruoat ovat Villa K:n valtti. Tarjolla on usein kakkuja ja muita leivonnaisia eikä tyypillisiä kiisseleitä ja hedelmäsalaatteja. Ja silloin kun tarjolla on hedelmäsalaattia niin se on itse tehtyä eikä suoraan säilykepurkista.

Sisustukseltaan modernin kotoisa Villa K on viihtyisä ja terassilta avautuva kilolaisittain epätyypillinen metsämaisema luo rauhallisen tunnelman. Henkilökunta Villa K:ssa on aina suomenruotsalaisittain iloisen pirteää.

Ravintola on sisustukseltaan moitteeton ja jopa viihtyisä laitos- ja ketjupaikkoihin verrattuna joskin yhtä hälyisä ruuhka-aikaan. Lämpimien ruokien valikoima oli runsas jopa siinä määrin, että määrä tuntui korvanneen laadun. Tasalaatuinen keskinkertaisuus takaa lounaan täyttävän tehtävänsä, mutta ei anna aihetta vierailla ravintolassa uudelleen.

Monipuolinen salaattipöytä ja viisi vaihtoehtoa pääruoaksi tarjoavat kaikille jotakin. Laatua ei ollut kuitenkaan korvattu määrällä vaan kaikki oli hyvää ja maistuvaa lukuunottamatta hieman kuivahkoa jälkiruokamunkkia. Vaikka asiakkaita oli runsaasti niin ruokaa riitti ilman jonottamista eikä laitosmainen tila ollut kohtuuttoman hälyisä.

Yhden vierailun perusteella tästä ravintolasta muodostunut käsitys ei välttämättä vastaa arkea sillä tarjolla oli lounaaksi joulubuffet. Valikoima oli riittävän monipuolinen ja teemansa mukainen. Alku- ja pääruoat olivat kaikki tuttuja jouluruokia, mutta runsas jälkiruokavalikoima juustokakkuineen nousi aterian huipuksi. Sisustukseltaan ja tunnelmaltaan ravintola ei, onneksi, yritä olla mitään muuta kuin se on: jäähallin kahvio.

Sijainti on selvästi ravintolan suurin vahvuus. Miellyttävässä maisemassa voi seurata lenkkeilijöiden aherrusta ruokaa odotellessa. Listan ainoa kasvisvaihtoehto ei ollut paha, mutta annos ravintoarvojensa ja kokonsa puolesta edellyttää kylläisenä ravintolaan tulemista. Jälkiruokana omenapiirakka ei juurikaan eronnut mikrossa käyneestä einespiirasta. Kokonaisuutena Töölönranta vastasi odotuksia eikä tarjonnut aihetta asioida toistamiseen.

Tofu ja kala oli hyvää. Annoskoko oli juuri sopiva isoon nälkään. Palvelu oli hymyilevää ja todella nopeaa. Ravintolan sisustukseen on selvästikin panostettu.

Jättipekoniburger ei kokonsa puolesta ihan täyttänyt nimensä luomia odotuksia. Purilainen oli kuitenkin hyvä ja pekonia oli runsaasti. Palvelu oli asiallista eikä ravintolan sisustuksessa tavoiteltu merellisyys ollut mennyt mauttoman puolelle.

Ravintola ei täyttänyt odotuksia. Tomaattikeitto oli välttävä, pekonipasta kelvollinen, jälkiruokana kokin erikoinen korvasi laadun määrällä. Sisustukseltaan ravintola on korni ja palvelultaan suomalainen.

Samosat eivät olleet ihmeellisiä, mutta pääruokana ollut lammas kastikkeineen oli mainio. Jälkiruokana gulab jamun nosti aterian keskivertoa paremmaksi. Sunnuntaina illalla asiakkaita ei juurikaan ollut, mutta palvelu oli verkkaista joskin ystävällistä.

Lounasbuffetissa oli tarjolla kesäaikaan yllättävänkin monipuolinen valikoima kotoisia ruokia. Uudet perunat olivat hyviä. Jälkiruokana tarjotut keksit olivat lähinnä loukkaus jälkiruoasta pitäville. Merellisen pääkonttorimainen sisustus ja Keilalahteen avautuva maisema kannattaa kokea.