ElokuunElli

Olen nauttinut Huvilassa illallisia lomamatkoillani vuosien kuluessa lukuisia kertoja. Ilokseni olen poistunut joka kerta mainion makuelämyksen rikkaampana ja kylläisenä 2-3 ruokalajin aterian jälkeen. Oopperaankin täältä on ollut ihana mennä, sillä rauhassa reilun parin tunnin aikana nautittu, sopivankokoinen illallinen ei potki vatsassa häiriten taidenautintoa.

Tavanomaista, klassista ravintolaruokaa odottavalle haarukoijalle ruoka voi olla haastellista, sillä keittiötaiturit ohjaavat annoksen asettelulla aterioitsijan arvioimaan monia makuja - yhdessä ja erikseen. Ammattitaitoinen ja ystävällinen tarjoiluhenkilökunta esittelee annokset sujuvasti ja jollei makuja tunnista, voi aina kysyä heiltä tarkennuksia:) Annosten visuaalisen loistokkuuden ansiosta kunkin herkuista voi nauttia koko pöytäseurue - yleensä on myös kaikkien annoksia maisteltava:)

Viimeisimmällä käyntikerrallani herkuttelin hienostuneella Nieriä-alkupalalla, jossa maut erottuivat toisistaan ja olivat todella raikkaat. Nieriännahkakiekura oli hauska, rapsakka yllätys ja muutti täysin aiemman mielipiteeni kalannahkan syömisestä. Talon vehnäolut Terrace blanche oli kyytipoikana mainio. Pääruokana Huvilan Kasvislasagne: innovatiivinen, kauniisti lautaselle rakennettu kokonaisuus, värikylläiset vihannekset, pienet mahdollisesti mallasrouheella (?) leivitetyt sinihomejuustopampulat ja sopivan al dente-pastalevy ilman perinteistä soositahmaa! Paras koskaa syömäni lasagne!!!! Maistelin myös pöytäseurueen vasikanposken ja villisian, jotka olivat yhtä herkulliset kuin aiemmilla tämän kesän käynneillä itse nauttimani. (Keittiön tasainen laatu ilahduttaa, sillä heinäkuun oopperakauden runsaat vierasmäärät asettavat keittiön ammattilaiset varmasti tosi koville.) Ihanaa italialaista Wildbacher-punaviiniä seurueemme pullossa vielä riitti, joten nautin tällä kertaa vielä juustot jälkiruuaksi. Sopivasti temperoituneet, kotimaiset juustot hillokkeineen-kastikkeineen kruunasivat aterianautinnon. Seurueen suklaakakkuannokset nautin tällä kertaa vain silmilläni...

Olutta raaka-aineineen käytetään panimoravintolassa nimensä mukaisesti monipuolisesti - muuallakin kuin tuopissa. Yksi huomio tähän liittyen: aterialla tarjottavassa mallasleivässä on aiemmin ollut mielestäni enemmän mallasrouhetta ja leipä kuoreltaan rapeampaa kuin parina viime kesänä. Itse pidin rouheisempaa reseptiä luonteikkaampana ja paremmin kokonaisuuteen sopivana ja toivoisin sen paluuta:)

Loman loppuessa jään odottamaan seuraavaa kesää ja uusia makunautintoja Huvilassa!