Ihana ja perinteikäs ravintola Helsingin ehkä kauneimmalla paikalla! Otin rapuja alkuun, mikä tietysti nosti hintaa hurjasti. Aika kalliit ravut, mutta hyvät, ainakin seuralaiseni mukaan, jolla on suomenruotsalaisena niistä enemmän kokemusta. Pääruokahärkä oli makujen sinfoniaa, lähes tajunnanräjäyttävä kokemus! Jälkiruoka ei mikään ihmeellinen. Otin brownien ja odotukset olivat pääruuan vuoksi korkealla. Oli kuivahko. Palvelu oli ystävällistä ja paikka niin upea jopa sateisella säällä, että menisin milloin vain uudestaan, jos vain lompakko taipuu siihen hupiin!

Kovilla odotuksilla lähdimme tähän Helsingin yhteen upeimmista saariravintoloista. Olin kyllä varautunut jo ettei täältä fine diningiä saa mutta olettamuksena oli puhtaasti ammattitaidolla tehtyä skandiruokaa.valitettavasti petyimme pahemman kerran.otimme 5ruokaa eli yrttimenun.yrttejä ei näkynyt tai ne eivät olleet millään muotoa maistettavissa eikä havaittavissa. Alkuun sitrus graavattua siikaa, kaunis esillepano mutta maistui pelkälle hapolle. Avokadomoussea tai kirveliä ei annoksesta saanut maistettua sitrushapon seasta. Seuraava "rapukeitto" muistutti lähinnä rapulientä, jota itse en ainakaan keittona tarjoaisi. Esillepano ei ollut houkutteleva. Lautasella oli kolme siivu retiisiä ja joku mureke. Maku ihan ok, mutta ei kummoinen. Pääruoka , ylikypsää karitsaa vai vasikkaa? ( tarjoilija ei osannut päättää kumpaa tarjoiltiin), karhunvattu fluidia ja kokonaisia marjoja. Perunat olivat aika raakoja annoksessa. Annos oli laimea ja mauton, mutta viini sopi hyvin makujen kanssa yhteen. Väliin sorbet joka oli kerran sulanut, tarjoiltiin jäisien puolukoiden kera ja taas pelkkää happoa.Viimeiseksi punaherukkapiiras,herukkafluid,herukkaparfait sekä pistaasicremeä. Ja jälleen pelkkää happoa. Ja tuo punaherukkapiiras sopisi mielestäni ennemminkin lounaalle kuin maistelumenulle. Tarjoilija oli nuori nainen jolla oli omintakeiset mielipiteet. Hänen mielestään muun muassa sorbet on aina hileistä. Meistä alkoi tuntua että eivät olleet ehkä ikinä edes maistaneet ruokiaan, ajattelivat vain että näin vois olla kiva. Harmillista kyllä tämä lysti kevensi mukavasti lompakkoamme ja harmitti suunnattomasti koska olimme jo kuukausia aiemmin varanneet pöydän. Paikalla olisi mitä mainioimmat puitteet tehdä erinomaista ruokaa mutta minkäs teet. Tämän perusteella en suosittele kenellekkään. Viime vuonna kollegani oli käynyt syömässä ja kehui paikkaa meille. Liekö mestari vaihtunut. Reklamaationi tuskin kiinnosti keittiömestaria, sain nimittäin tylyn vastauksen jolloin minusta tuntui että olin loukannut hänen omia tunteitaan. Tylsä juttu!

Tila tunnelmallinen sekä ruoka oli hyvää. Meitä oli neljän hengen seurue kesällä ja nautime yrtti menuun. Pettymykseksi siinä ei ollut ns "villejä"yrttejä tai mitään yllätyksellistä. Maut olivat muuten ihan ok vaikka syvyyttä jäi kaipaamaan. Kokemusta ja tunnelmaa pelasti hyvä seura ja iloinen palvelu.

7/2015 Yrttimenu oli oikein hyvä, mutta annokset olisivat voineet olla reilumpia. Ruoka siis ylläpiti ettei nälkä tullut. Hieno paikka!

Kaupungin paraatipaikalla.

Arvostelen seuraavassa vain rapuja ja niiden kanssa tuotuja tykötarpeita.

NJK jatkaa perinnettä kaupungin suosituimpana rapupaikkana. Syytä ei tarvitse ihmetellä. Täältä saa kaupungin parhaat ravut: maku on perinteinen ja herättää minussa muistoja lapsuudestani. Juuri oikea suolan, sokerin ja tillin määrä sallii ravun oman maun tulla esille. Pieni ripaus kuminaa ja anista keitinvedessä, olettaisin, samoin pullo tai pari porteria. Tarkka resepti on kuulemaan mukaan keittiömestarin salaisuus.

Samalla kun arvostelen hinnan hieman korkeaksi (8.90 euroa pienistä keskikokoisista ravuista), totean että söimme ja maksoimme kuitenkin hyvällä mielellä.

Our wedding party of 130 people went on perfectly till a junior waitress decided to kick everybody out one minute after the orchestra had finished playing.
In the meantime the staff had filled wine and champagne glasses that were purely and simply collected away, thrown away but billed.
Terrible ending to a great party.
The Chef in the kitchen is perfect, the waiting staff were good, but the senior staff had left the authority to unexperienced and rude staff.members that managed to destroy the great ambiance that had been building up for hours.
A great pity for an outstanding party in probably the most romantic place in town.
The management failed their task.
Rainer Wegelius, Paris, Helsinki, Abu Dhabi

Kesäisen perjantai-illan ravintolavalinnaksi sopi täydellisesti Helsingin edustalla Valkosaaressa sijaitseva NJK. Pikkuinen paatti nouti meidät mantereelta ja minuutin mittaisen matkan hinta lisättiin näppärästi suoraan laskuun.

Purjehdusseuran huvilan hehkeimmät hetket ovat selvästi olleet muutama vuosikymmen sitten, mutta ilta-auringossa kylpiessään rakennuksen ruokasali oli hyvinkin viihtyisä. Päädyimme oivallisen kuohuvan (Maschio Prosecco Extra Dry, Italia) seurassa menukokonaisuuteen, joka lohkesi Stockmannin kanta-asiakkaalle huokeaan hintaan. Ensimmäisenä eteemme tuotiin Toast Skagen. Jos täydellisiä skageneita on olemassa, NJK:n versio oli varmasti lähellä sellaista. Rapeapintaiseksi paahdetulla vaalealla leivällä lepäsi maukkaan majoneesinen raputahna, siianmätiä, tilliä ja rinnalla vielä retiisiä. Komeuden kruunuksi valitsin hedelmäisen kuivan valkoviinin (Philipp Kuhn, Riesling Tradition, Pfalz, Saksa). Hieno aloitus.

Pääruoka tuotiin pöytään ennätyksellisen nopeasti, vaikka sali oli jo alkanut täyttyä suomenruotsalaisista seurueista. Vain asteen verran liian kypsä châteaubriand oli täydellisen tasalaatuinen ja maistui mainiolta konjakki-kermakastikkeen, perunakakun, piparjuurivoin ja palsternakkapyreen kanssa. Viiniksi valitsin espanjalaisen punaviinin, jonka rypäle, Ribero del Duero, tunnetaan paremmin nimellä Tempranillo (Emilio Moro, 2008). Ateria päättyi makeasti klassiseen crème brûléehen, minkä kanssa tarjottiin mehustettuja mansikoita ja metsämansikkasorbettia.

Kokonaisuutena ravintola NJK toimi hyvin. Palvelu oli asiallista ja paikka oli klassinen. Matka veneellä Valkosaareen teki sekin osansa fiilikseen. Voisin kuvitella vieväni vaikkapa kesävieraat ihailemaan Helsinkiä mereltä päin NJK:n herkkujen ääreen.

Olen joka vappupäivä täällä syömässä ja pakko sanoo että ruoka maistuu aina! Miljöö ja tunnelma mahtavaa!

Snapsahteleva illallinen saaressa. Vihdoin tuli tilaisuus tutustua tähän ravintolaan, joka on ollut haaveissa jo pitkään. Matka veneellä saareen saa odotukset kasvamaan. Ja kun astuu upean vanhan puutalon aulaan alkaa jo jännityskin muhia. Sitten yläkerrassa aivan upea korkea ruokailusali ja pienempiä tiloja, joita voi varata vaikka ryhmän rapuillalliselle. Tällä kertaa jätimme ravut muille, mutta taisi muutama snapsilaulu kuulua meidänkin pöydästä (snapsilauluihin kyllästyneden tarjoilijoiden harmiksi?). Saimme pöydän ikkunan vierestä ja illallisen aikana oli mahdollisuus ihastella upeita maisemia. Alkuun nautimme tietenkin lasin kuohuvaa ja alkupaloiksi kalalautasen. Se oli hyvä, neljää erilaista kalaherkkua. Tosin lisukkeena ollut kanttarellimuhennos oli oudon mauton, kun kanttarelleissa kuitenkin on aika paljon makua. NJK:n snapsiin täytyi myös tutustua alkupalojen yhteydessä. Se sopi siihen aivan loistavasti. Pääruuaksi otimme sorsaa, joka oli todella maukasta. Annos oli hiukan väritön, mutta maku korvasi sen puutteen. Päärynästä tehty lisuke sopi sorsalle ja sai koko annoksen sulamaan suussa. Jälkiruuat olivat myös todella maukkaita. Palvelu toimi ja oli sopivan rentoa. Kaikinpuolin onnistunut illallinen. Suosittelen tunnelmallisista illallisista nauttiville. Ja tietenkin myös heille, joita alkaa ruokailun lomassa laulattaa :-)

NJK:lle mennään veneellä Olympiaterminaalin kupeesta, matka on omiaan herättämään mukavaa tunnelmaa ja positiivisia oodotuksia. Itse saari on tavallaan kahdessa osassa, toisessa on vanha navetta? joka nykyisin toimii esim häiden juhlapaikkana ja sitten toinen osa on Nyländska Jaktklubbenin vanha hieno puuhuvila, jossa ravintola NJK toimii. Erittäin mukava miljöö ja silti Helsingin keskustassa, kivenheitto Espalta. Ja näkymät on toki Suomen paraatipaikoilta...
Ruoka oli hyvää ja maukasta, erityisesti punajuuri kolmella tapaa jäi mieleen, samoin erityisen herkulliseksi oli valmistettu sorsa-annos, jossa oli klassikon aineksia.
Tarjoilu toimi hyvin kuten odottaa sopiikin ja koko ilta oli onnistui mainiosti. Erityisenä mainintana ulos rantaan keittiön yrttitarhaan tarjoiltu illallisen päättänyt kahvi, ja siis ne näkymät on kyllä erityiset...
Huvilassa näkyy käytön jälkiä ja uskoisin muutaman vuoden sisään olevan tarvetta pienelle ehostukselle.