Heli

Nepalilainen ravintola. Siistinoloinen paikka, miltei tyhjä arki-iltapäivänä viiden aikaan. Tilasin Malai Koftan.

Odottaessamme pöytään tuotiin papadumit ja varsin tulinen (ja hyvänmakuinen) kastike niille. Ruoka viipyi jonkin aikaa, muttei kohtuuttoman kauaa. Annokseen kuuluva Naan-leipä tuotiin vajaa kymmenen minuuttia myöhemmin. Leipä oli raakaa.

Kastikkeen cashew-peruna-tuorejuustopyörykät olivat hyviä, mutta osittain varsin rapeita. Jäin miettimään, onko kyseessä kuivattu ja annosta varten liotettu tuote? Kastike oli varsin sakeaa, mutta hyvänmakuista. Annokseen kuului myös pieni tuoresalaatti, raita ja lisää alkuannoksen vahvaa kastiketta.

Kaiken kaikkiaan ruoka oli ihan hyvää perusintialaista. Itse en ruokalistalta huomannut mitään, mikä olisi tuonut mieleen nepalilaisen ravintolan. Palvelu oli ehkä hieman hidasta, toisaalta eipä meilläkään ollut kiire. Hinta oli kuitenkin minusta kova suhteessa aivan normaaliin intialaisen ravintolan ruokaan nähden - muutaman euron alempana se olisi paremmin vastannut yleistä hintatasoa.

Tiistai-iltana tuntia ennen sulkemisaikaa paikka oli meitä lukuunottamatta tyhjä. Tarjoilija oli iloinen ja palveluhaluinen ja paikka oli mukavan siisti ja viihtyisä.

Alkupaloiksi tilasin kasviskevätkääryleet, pääruuaksi paistetun kananmunasalaatin ja jälkiruuaksi musta riisi -vanukkaan.

Kasviskevätkääryleet olivat hyviä ja rapeita, ja paikalla tehdyn oloisia. Niiden seuraksi tuli perus hapanimeläkastike, mutta kokonaisuus oli hyvä ja hinta sille asiallinen 6,5 euroa.

Pääruokaa paistettua kananmunasalaattia tilatessani olin miettinyt, että pitää muistaa kysyä kalakastikkeesta, mutta niinhän minä sen sitten unohdin. Toisella haarukallisella maistoin kalan, ja tarjoilijalta tarkistaessani selvisi, että sitähän sitä salaatissa oli. Sääli, sillä valmistusaineet näyttivät tuoreilta ja salaatti kaiken kaikkiaan herkulliselta! Oma moka kun en tarkistanut, thaipaikoissa pitää olla hereillä. Pääruokana salaatin ottaessa se maksaa 15 euroa, mikä tuntuu melko kovalle hinnalle. Jos salaatti oli yhtä hyvää, kuin miltä se näytti, hinta saattaa silti olla kohtuullinen.

Jälkiruuaksi tilaamani musta riisi -vanukas oli herkullinen ja kookosmaidonmakea annos, juuri sopivan kokoinen ja mielenkiintoisen makuinen. Suosittelen sitä lämpimästi. Kuusi euroa tästä jälkiruuasta oli mielestäni asiallinen hinta.

Ruuan tulisuus minulla ja ystävälläni vastasi listalle merkittyjä paprikoita.

Tarjoilija sääli minua ja virhettäni pääruokasalaatin kanssa, ja pudotti sen hinnan alkuruokasalaatin hinnaksi 8,50 euroa. Ystävällistä! Tähän ei tavallinen suomalainen ketjuravintola yleensä taivu.

Ravintolan ulkopuolella olevasta ständistä ei käynyt ilmi, onko annoksien lihaa mahdollista vaihtaa tofuun. Sisällä meille annetussa ruokalistassa tämä mahdollisuus kuitenkin mainittiin (vaikka tofu olikin siltä päivältä jo loppu). Paikkaa uskaltaa siis sanoa kasvissyöjälle sopivaksi, koska tämä laajentaa sopivaa ruokavalikoimaa paljon.

Perjantaina alkuillasta isomman seurueen kanssa syömässä. Paikka oli melko täynnä. Tila vaikutti siistiltä ja paikan nimen mukaisesti pubimaiselta, ja tarjoilijat olivat ystävällisiä ja avuliaita.

Tilasin alkupaloiksi perunalastut ja pääruuaksi vegeburgerin. Perunalastut olivat nahistuneita ja kylmähköjä, ja pääsääntöisesti myös palaneita. Surullinen kokemus.. Niitä tilatessani varmistettiin, olisinko kuitenkin halunnut niille myös jonkin dippikastikkeen. En halunnut, sillä hyvät, paikan päällä valmistetut perunalastut eivät sellaista kaipaa - no nämä olisivat kaivanneet. Tuli mieleen Hesen lämpölampun alla säilytetyt ranskalaiset, ja sitä en olisi osannut odottaa, enkä myöskään toivonut saavani.

Pääruokana tarjottu kasvispurilainen saapui isona sämpylänä, jonka välissä oli majoneesia, S-ketjun ravintoloiden vakiolisuketta hillottua punasipulia, majoneesia, surullinen yksinäinen salaatinlehti ja yllättävän onnistunut kasvis-juustomurekepihvi. Annoksen ohessa oli ranskalaiset. Hampurilainen oli yllättävän onnistunut, vaikka jätinkin sämpylän päällispuolen syömättä. Sen voisi tilata toisenkin kerran, ja näin saattaa jopa tapahtuakin. Ranskalaiset olivat alkuruuan sipsejä paremmin valmistetut, sopivan suolaiset ja jopa hiukan rapsakat.

Jälkiruokalista oli suppea sisältäen vain kolme annosta, joten päädyin jättämään jälkiruuan väliin. Kofeiinitonta teevaihtoehtoa (rooibosia kysyin) ei ollut saatavilla.

Aterian edetessä tarjoilija kävi kysymässä, maistuuko ruoka ja tarvitaanko jotakin.

Kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus, vaikka yli 15 euroa hampurilaisesta olikin mielestäni melko suolainen hinta.

Halloumisalaattia arki-iltapäivänä syömässä. Paikka oli siisti ja tarjoilu ystävällistä, eikä ruokaakaan joutunut odottamaan liian kauaa.

Salaatti oli pientä silppua koostuen jäävuorisalaatista, kurkusta, tomaatista sekä vesimelonista, päällä useampi paistinpannulla paistettu halloumpala. Annoksen leipä tarkoitti kahta siivua vaaleaa leipää. Leipää ei oltu millään lailla jatkokehitelty, eikä sen mukana tullut edes mitään levitettä.

Mielikuvitukseton annos, jota olisi helposti voinut ideoida lisäämällä hedelmiä, pähkinöitä, granaattiomenansiemeniä, tai esimerkiksi paahtamalla tai kuorruttamalla leivät - tai edes tuomalla vaikkapa kupillisen vinegretteä kastikkeeksi.

Tällaisenaan annos oli tuoreudestaan ja runsaudestaan huolimatta ehdottomasti ylihinnoiteltu. Sopiva annoshinta jää maksimissaan kymppiin, eli hinnasta liki 30 % on liikaa.

Halloumisalaattia arki-iltapäivänä syömässä. Paikka oli siisti ja tarjoilu ystävällistä, eikä ruokakaupan joutunut odottamaan liian kauaa.

Salaatti oli pientä silppua koostuen jäävuorisalaatista, kurkusta, tomaateista sekä vesimelonista, päällä useampi paistinpannulla paistettu halloumpala. Annoksen leipä tarkoitti kahta siivua vaaleaa leipää. Leipää ei oltu millään lailla jatkokehitelty, eikä sen mukana tullut edes mitään levitettä.

Mielikuvitukseton annos, jota olisi helposti voinut ideoida lisäämällä hedelmiä, pähkinöitä, granaattiomenansiemeniä, tai vaikkapa paahtamalla tai kuorruttamalla leivät - tai edes tuomalla vaikkapa kupillisen vinegretteä kastikkeeksi.

Tällaisenaan annos oli tuoreudestaan ja runsaudestaan huolimatta ehdottomasti ylihinnoiteltu. Sopiva annoshinta jää maksimissaan kymppiin, eli hinnasta liki 30 % on liikaa.

Alkuruokana kurkku & jogurtti, pääruokana linssi & persilja, jälkiruuaksi pala juustoa hillokkeella.

Olimme paikalla kesäkuun loppupuolen arki-iltana pienellä seurueella. Paikkaan saapui samaan aikaan kanssamme turistilinja-auto, ja ulkopöydät pysyivät melko tasaisen täysinä heidän nauttiessaan teetä ja muita virvokkeita meidän aterioidessamme.

Kurkku ja jogurtti olivat mielenkiintoinen alkupala. Jollakin tapaa ajatus tuntuu yksinkertaiselta, mutta toteutus kolmella eri kurkulla, joista yksi oli mukavan kipakka tsatsiki, oli mielestäni erittäin toimiva. Kasvissyöjänä jäi miettimään annokseen kuuluvaa kurkkumoussea - liivatetta vai ei? Oma gastronominen tietämykseni ei tähän kysymykseen riittänyt, enkä halunnut alkaa asiaa tivaamaankaan. Mustajuurisipsit olivat aivan loistavia!

Pääruokana oli linssejä, juuripersiljaa, munakoisokaviaaria ja korianterikastiketta. Tässä kohtaa piti kaviaarisana tarkistaa, ja annos oli kalaton. Juuripersilja oli annoksen epämääräinen lisä, se oli melko mauton ja hitusen ehkä puumainenkin päästään - annos ei olisi menettänyt mitään, jos sen olisi jättänyt pois. Linssipihvi oli erinomaisen makuinen, munakoiso maukasta ja ensimäistä kertaa elämässäni huomasin pitäväni korianterista. Nautinnollista! Ruokaan suositeltu viini oli erittäin hyvin annoksen makuun sopiva ja sitä täydentävä.

Jälkiruuaksi valitsin juustot hillokkeella, ja tarjoilijan tälle suositteleman viinin. Viini oli pettymys. Vaihtoehtoina olivat portviini ja jälkiruokaviineihin listattu Ratafia de Champagne. Makukysymyksistähän ei voi kiistellä ja olisin itsekin voinut olla riittävän hereillä kysyäkseni jälkiruokaviinin ominaisuuksista tarkemmin.. Näin en kuitenkaan tehnyt, ja erittäin portviinimäinen Ratafia jäi minulta kyllä juomatta. Ensinnäkään se ei mielestäni millään lailla sopinut tarjottuihin juustoihin, enkä myöskään ole mikään portviinin ystävä. Pettymys olivat myös juustot, ranskalainen lehmänmaitojuusto ja brie, jotka olivat mielestäin mielikuvitukseton ja ensimmäisen osalta jopa varsin mauton valinta.

Paikka oli mukava, tarjoilu erinomaista, tarjoilija erittäin hyvin asiansa osaava ja ruuat ja viinit tunteva henkilö. Seura oli mainiota ja meillä oli hauska ilta ja maukas ruoka.

Täppään ravintolan kasvissyöjälle sopivaksi, vaikka siellä on vain yksi menu tarjolla. Annosvalikoima on sen verran suppea, että tämä on ymmärrettävää, vaikka tästä johtuen en koskaan voisikaan kuvitella vieväni kasvissyöjäystäviä paikkaan syömään: olisi aivan liian noloa, että kaikki pöydässä joutuisivat tilaamaan saman menun jälkiruokia lukuun ottamatta.

Olimme ystävän kanssa viiden aikaan maanantai-iltana paikassa syömässä. Olimme ainoat asiakkaat. Tila oli siisti ja kattaus suorastaan juhlava.

Tilasin tortellinin, mikä listan mukaan sisältää tortellineja, peperonataa, paahdettuja sieniä ja parmesaania. Sain kulhollisen parissa desissä rasvaista mautonta lientä lilluvaa sipulia - jota oli yli desi - 4-5 kaupan tuorepastalta näyttävää pastatyynyä, ison palan kesäkurpitsaa ja hiukan sieniä, koristeluna parmesaania, rosmariinia ja jotakin toistakin yrttiä. Annos näytti lähinnä omituiselta sipulikeitolta. 17,50 euron annos!

Annos oli niin ala-arvoinen, että ripeähkö tarjoilu ja odotusaikana tuotu vaalea leipä ja öljy + soijakastike? dippi eivät tilannetta pelastanut, eikä edes se, että ystäväni oli tyytyväinen pizzaansa.

Lauantaina brunssilla. Kauppahallissa oli tapahtuma, joten väkeä oli pilvin pimein. Kuinka moni lounastaja oli Rootsin asiakas, en kuitenkaan osaa sanoa.

Menu oli hummusta & leipää, munakoisokaviaaria, quinoa-feta-salaattia ja mustapapupullia chilimajoneesilla. Parasta kasvisruokaa, mitä ikinä olen Suomessa ravintolassa syönyt - ja nyt tarkoitan minkä tahansa tason ravintoloita.

Ruoka oli oikeasti ajatuksella tehtyä ja alusta asti itse valmistettua laadukasta "kotiruokaa". Maut toimivat erinomaisesti yhteen, ja raaka-aineet olivat tuoreita. Ensi alkuun ajattelin 12 euron olevan hiukan suolainen hinta pienemmästä brunssivalikoimasta, mutta kokonaisuus osoitti minun olevan väärässä.

Ainoa ongelma oli minun ja korianterin välillä munakoisokaviaarissa, mutta toisaalta mukanani ollut ystävä kehui annosta samalla sanoen, ettei yleensä munakoisoruuista välitä - ehkä minäkin vielä opin korianterista pitämään!

Paikka oli pieni ja viihtyisä. Sen edessä oli useamman ruokapaikan yhteisessä käytössä useita pöytiä eli tilaa asiakkaille oli, vaikka kaikki kyllä olivatkin täynnä. Palvelu oli ystävällistä ja ruoka tuli nopeasti. Suosittelen!

Myöhäisellä lounaalla Cafe Amantessa. Kasvissyöjälle tarjolla panini, salaattipöydässäkin pääainekset kaikki kalaa, lihaa tai äyriäisiä. Palvelussa ei kuitenkaan ollut moittimista, ja tämäkin asia saatiin neuvoteltua: otin salaattiin yhden lisätäytteen ja tilasin myös isot ranskalaiset, nälkä kun oli.

Salaatin ainekset olivat tuoreet, joskin peruspohjaan kuuluva tomaatti hiukan liikaakin, eli vielä raaka. Salaattiannos oli hiukan nafti ja täytevalikoima niukahko, mutta lisätäytteen lisäksi pääproteiinin puuttuminen huomioitiin myös hinnassa, mistä kiitos! Salaatin kanssa sai uunituoreen sämpylän, mikä oli suorastaan ylellistä!

Ranskalaiset tulivat pöytään suoraan rasvakeittimestä, ja olivat mukavan rapeita. Mukaan valitsemani paprikamajoneesi oli ihan ok. Oletan sen olleen valmiina jostakin ostettua.

Annokseen kuului myös kahvi/tee, ja kofeiiniton tee (Rooibos) löytyi myös. Teen lisäksi sain vielä pienen leivoksenkin :)

Paikka oli tilava, siisti ja viihtyisä, ja joustokykyä löytyi. Mukava tuttavuus Keuruun keskustassa.

Punainen curry tofulla. Siisti paikka, melko paljon asiakkaita perjantaina neljän aikoihin .

Curry oli hyvää ja mausteista, kuten sen pitikin olla (kahden chilin kuva). Se sisälti pitkiä punaisen chilin paloja, jotka pystyi helposti jättämään syömättä jos niin halusi, ja samalla sai itsekin säädeltyä annoksen tulisuutta. Porkkanat maistuivat hiukan nuhjaantuneille, mikä oli pettymys. Iloinen yllätys puolestaan oli, että annoksessa oli paljon ja isoja paloja tofua - ja vaikka siihen oli käytetty maustamatonta tofua, kastikkeessa oli riittävästi potkua, että tofu sai makunsa siitä.

Riisiä oli melko pieni kuppi annoksen mukana. Minulle se riitti ja jäi hiukan jäljellekin, mutta moni suomalainen tuntuu syövän riisiä hyvinkin runsaasti thai- tai kiinalaisen annoksen kanssa, ja heistä se saattaa tuntua pienelle määrälle.