b0bafett
7 arvosteluaAnsiomitalit
Blogi
Arvostelut (7)
Nämä arvostelut eivät vaikuta keskiarvoihin
Otimme neljään pekkaan kasvismenun ja ruokaa oli aivan järjetön määrä. Olisimme varmasti pärjänneet jopa kahden hengen menun tarjoaman ruoan määrällä, sillä kotiin lähti vielä kaksi päivää riittäneet ruoantähteet. Ruoka on kuitenkin erinomaista (tuore valkosipuli-naanleipä on taivaallista!) ja palvelu hyvää. Take away toimii ja porukkaa lappaa sisään koko ajan. Helposti Turun paras intialainen!
Yleensä syön Tintån ihanaista päärynä & Peltola Blue -pizzaa, mutta halusin tällä kertaa testata ravintolan vegevaihtoehdot. Söin pääruoaksi karamellisoitua tofua, jonka kylkeen tarjottiin: papaijasalaattia, lehtikaali-morning glorya, kukkakaalia, mantelisatayta ja -jogurttia. Jälkiruoaksi söin vegaanisen kurpitsa-taatelikakun kookoskermavaahdolla. Kummatkin annokseni olivat erittäin herkullisia sekä täyttäviä.
On kuitenkin harmi huomata, että Tintå on lähtenyt nostamaan annosten hintoja samalla, kun karsii niiden koosta eivätkä panosta alkuruokiin. Mieheni otti korealaisen härkähodarin pääruoaksi. Kiitokset ihanalle tarjoilijaneidolle, joka ehdotti miehelle ranskalaisia annoksen kylkeen, sillä "annos ei ole kovin suuri". Hämmentävä lausuma, jos kyse kuitenkin pääruoasta on kyse. Etenkin, kun ranskalaiset (suuret lohkoperunat suomenkielellä) ja sitruunamajo maksoivat 8€ vielä lisää. Jos on tiedossa, että annos on pieni pääruuaksi, eikö voisi olettaa, että kylkeen heitetään jo valmiiksi nuudelia/ranua/lohkoperunaa tms. ilman lisämaksua? Tämä etenkin, kun hodarin hinta itsessään on jo 17€.
Toivottavasti huomataan vajeet alkuruokavalikoimassa ja korjataan hinnoittelu ainakin annosten kokoon verraten. Ikävä maksaa suuri hinta alkuruoan kokoisesta pääruoasta, kun annoksen koko-ongelma on myös ravintolalla itsellään tiedossa.
Maistelumenu oli enemmän kuin hintansa väärti! Etenkin kukkakaali-kookoskeitto ja jälkiruokana tarjottu passionyllätys tarjoilutapoineen olivat virkistävän erilaisia. Viinit sopivat menuun makumaailmaan ja palvelu oli ripeää ja asiantuntevaa. Virkistävä kuulla, että menu vaihtuu kuukausittain, joten pääsemme pian maistamaan taas uutta harkittua makumaailmaa.
Kattila-menu, jonka alkupalana ollut toast skagen oli perusvarma, mutta maistuva. Tumma saaristolaisleipä annoksessa antoi syvyyttä ja makeutta. Punajuuri-pääruoka kuulosti alunperin kevyeltä ja siltä, että annoksen jälkeen jäisi nälkä. Mitä vielä! Punajuuripyree ja -lohkot, Peltolan Blue ja tähtianiscrumble olivat täydellinen yhdistelmä. Määrällisesti niin herran kuin rouvankin vastat täyttyivät. Juusto ja päärynähilloke olivat maistuvia ja jälkiruoan porkkanakakku erinomaista. Suositellut viinit sopivat ruokiin kuin nenä päähän ja palvelu oli muutenkin jouhevaa ja asiantuntevaa. Todellakin hintansa väärti!
Lounaaksi suurempi pho-keitto eikä todellakaan jäänyt nälkä. Myös kylmän lokakuisen päivän vilutus kaikkosi luista ja ytimistä keiton lämmittäessä vatsanpohjaa. Liemi erinomaista ja todella maukasta. Plussaa siitä, että keiton kylkeen saa thaibasilikaa, ituja (eivät lisää niitä pehmenemään keittoon etukäteen) ja hienonnettua chiliä pyytämättä. Muiden seurueen jäsenten lounasannokset saivat myös suitsutusta osakseen.
Joskus avatessaan ovensa tämä oli vielä miellyttävä tuttavuus, mutta viimeisin kokemus saa jäädä viimeiseksi.
3 tarjoilijaa, ruokailijoita ehkä kymmenisen kappaletta, joista osa oli jo saanut ruokansa meidän paikalle tullessa.
Tarjoilija tuo listan ja kysyy, onko ok, jos hän tulee hetken kuluttua ottaman tilaukset. Tämä "hetki" kesti 40 minuuttia. Ruoan saaminen kesti 30 minuuttia.
Oman annokseni lohi oli ylikypsää, ystävän annos taas enemmän pestoa pastalla kuin pastaa pestolla ja huipennukseksi annoksesta löytyi hius. Ei hyvityksiä, palvelu muutenkin hieman liian kiireistä ottaen huomioon, että ruokailijoita ei tosiaan ollut montaa.
Sen lisäksi ympäristö alkaa muistuttaa enemmän kaljakuppilaa kuin ravintolaa, joten kiitos ja hei tällekin ravintolalle.
Käyty testaamassa Tårgetin uusi ruokalista.
Söimme maistelumenun, joka periaatteessa oli ihan ok.
* Marinoitua siikaa, tilli-kermaviilikastiketta ja siianmätiä - annoksena kaunis ja maku kaikinpuolin kohdallaan.
* Maa-artisokkakeittoa, paahdettua possunkylkeä ja omenaa - jätti seurueeseemme hieman kaksijakoiset fiilikset. Keitto itsessään oli ihanan kermaista ja maa-artisokan lempeä maku pääsi hyvin esiin. Lautasen pohjalta, kun kauhaisi lusikkaan myös possunkylkeä ja suolattuja maapähkinöitä (joista ei ollut mitään mainintaa menussa!) keiton lempeä maku peittyi suolaisuuteen. Kirpeät omenakuutiot keiton joukossa olivat hieman hämmentäviä ja koostumuksen puolesta jotain läpikypsän ja hieman raa'an välimaastosta. Jättäisin pähkinät pois keitosta ja ehkä soseuttaisin omenan keiton joukkoon.
* Miedosti savustettua taimenta, kukkakaalipyreetä ja beurre noisette -kastiketta - menun ehdottomasti huonoin annos. Taimen oli kyllä miedosti savustettu, mutta kukkakaalipyree oli koostumukseltaan liian löysää; ei eronnut paljoakaan lautasella olevasta kastikkeesta. Lisänä lautasella parsa- ja kukkakaalin nuppuja, porkkanaa sekä puolitettuja puikulaperunoita. Kaikki vihannekset ja juurekset olivat jääneet raaoiksi. Eivät kuitenkaan sillä miellyttävällä, al dente -tavalla, vaan ikävällä "tää peruna maistuu tärkkelykseltä ja rouskuu" -tavalla.
* Härkää kahdella tavalla, friteerattua perunaa ja tummaa tattikastiketta - periaatteessa ihan mukiinmenevä annos. Häränfilé (erinomainen medium miinus -kypsyys) ja häränposki olivat maistuvia ja annoksessa ollut frittiperuna oli hauska lisä. Tosin kastikkeen määrä lautasella hieman verotti rapeusaspektia perunassa. Kummastelimme hieman tarjoilijan kertomaa faktaa siitä, että häränfilé oli australialaista ja häränposki kotimaista. Tämä kummastutti, sillä tilausvaiheessa tarjoilija kehui kuinka uudella listalla on panostettu skandinaavisuuteen ja kotimaisuuteen. Noh... Ihan maistuvaa oli maasta riippumatta. Miinusta toi lautanen, jolta annos tarjottiin. Syvä lautanen, jolta kastiketta oli lähes mahdotonta saada pois.
*Kanelipannacottaa ja mustikkajäätelöä - olimme yhtä mieltä siitä, että pannacotta oli liian löysää ollakseen pannacottaa. Maku oli hyvä kuitenkin annoksessa ja kylmä jäätelö oli loistava päätös aterialle. Mukava oli lopettaa parhaimpaan suoritukseen ja annokseen.
Pientä miinusta on annettava myös tarjoilusta ja odotusajasta. Pöydässämme juoksi 6 eri tarjoilijaa ja informaatiokatkoksia syntyi pakostakin. Osa annoksista oli haaleita pöytään saapuessaan ja kaksi kertaa odottelimme 35 minuuttia annoksia. 4h ravintolassa on melko pitkä aika. Ei nyt tehnyt aivan toivottua vaikutusta, mutta suunta oli jo parempi kuin mitä aiemmin Tårgetissa...