Uuniperunaa lauantaina. Sijainniltaan oivallinen Naapuri sulautuu melko saumattomasti samoissa tiloissa sijaitseviin muihin liikkeisiin. Sisustus miellyttävä, suuret ikkunat tuovat tilaan valoa. Viikonloppuisin hiukan suppeampi valikoima. Tilaukset kassalta, vedet ja leivät otetaan itse, annokset tarjoillaan pöytään.

Lohimössöllä ryyditetty uuniperuna-annos sopivan kokoinen, turhanpäiväisessä oheissalaatissa liikaa sipulia. Itse valmistetut leivät mukava säväys.

Palvelu ystävällistä mutta poikkeuksellisenkin myyvää - asiakkaille tarjottiin hyvin aktiivisesti erilaisia oheistuotteita viineistä kahviin ja pullaan. Hinta tuntui aavistuksen jyrkältä erityisesti salaattia mutusteltaessa.

Palvelua neuvostotyyliin. Ostoskierroksen lopuksi alkoi tehdä mieli teetä – lumisateen vuoksi mieluiten oolongia. Ei löydy sopivaa paikkaa mistään, kunnes eteen ilmestyy muinaisen mattokaupan kiinteistöön perustettu Bistro Naapuri. Vitriinin päällä on helsinkiläisen Johan & Nyströmin maahan tuomia luomuteelajeja. Oolongia on, ja metallipurkissa lukee, että musta tee Kiinasta. Tarjoilijatyttö on ihmeissään asiakkaan kysymyksestä. Miten niin mitä oolongia, miten niin oolong ei ole mustaa? Vanhempi tarjoilija – toivottavasti ei paikan omistaja – saapuu hätiin ja on yhtä ihmeissään kuin aputyttö. ”Oolong on mustaa teetä Kiinasta, niin lukee Johan & Nyströmin paketissa.” Asiakas selittää, että oolong, vihreä, musta ja valkoinen tee ovat teetyyppejä. Pitäisi tietää, minkä nimisestä teestä on kysymys. Vanhempi tarjoilija ryhtyy ivaamaan asiakkaan uteluja: ”Voivoi, onko kaikki nyt pilalla?” Asiakas hillitsee itsensä, tilaa oolongia ja menee istumaan pöytään.

Bistro Naapuri osoittautuu yhdeksi niistä kummallisista kahviloista, joissa ei ole vaatenaulakkoa. Kyllähän tuollainen menettelee aurinkoisella suvisäällä, mutta muutoin ei voi ihmetellä, minne päällysvaatteensa laskisi. Tee saapuu. Ei kannattane kysyä, minkä lämpöiseen veteen se on tehty ja kuinka kauan sitä on tarkoitus hauduttaa. Haudutetaan sitten kaksi minuuttia. Tee ei avaudu muutoin kuin että kyllä se selvästi oolongia on. Johan & Nyströmin teet ovat laadukkaita, joten samoista teelehdistä saisi helposti kolmekin haudutusta. Ei tee mieli vaivata asiantuntematonta ja töykeää henkilökuntaa, joka jatkaa pörinäänsä pöydässään. Mutta Johan & Nyströmin Internet-sivuilta ilmenee, ettei teehuone tietenkään väitä oolongin olevan mustaa teetä ja että se nimeää kaikki teensä tarkasti. Asiakkaan saama tee oli luultavasti nimeltään Red Oolong Feng Huang Dan Cong.

Mitä tästä opimme? Paljonkin. Ei riitä, että kahvila hankkii teensä arvostetulta maahantuojalta. Henkilökunnan pitää myös kouluttautua esittelemään, valmistamaan ja tarjoilemaan teetä. Ennen kaikkea täytyy oppia kohtelemaan asiakasta asiakkaana eikä pilkan kohteena. Kiinnostus laadukkaaseen teehen on lisääntymässä selvästi, joten Bistro Naapurin henkilökunnalla on edessään rankka kouluttautumisurakka.

Tämän kokemuksen pohjalta Bistro Naapuri sopii neuvostonostalgiaa poteville masokisteille. Neuvostoliitto kun oli täynnä ammattitaidottomia, ylimielisiä tarjoilijoita. Kuka täysjärkinen ihminen haluaa sinne takaisin?