Huppaluura

Lassilan uusi aasialaistulokas. Iso kasvissushisetti oli taidokkaasti valmistettu, kaunis ja maukas, mutta koostui kuitenkin lähinnä tofusta ja avokadosta.Inarit sisälsivät kuitenkin wakamea, mikä oli hauska lisä. Seuralaisen Lagai kana oli maukasta ja mukavan tulista. Miinusta siitä, että seuralaisen ruoan jo tultua sai sushisettiä odottaa melkein kymmenen minuuttia, ja tällä välin myös meidän jälkeen saapuneet asiakkaat saivat alkuruokansa. Asiaa kuitenkin pahoiteltiin. Palvelu oli muutenkin läpi visiitin todella ystävällistä. Kaiken kaikkiaan visiitistä jäi positiivinen mieli, voisi täällä toistekin käydä. Alkoholimyyntiluvat saadaan kuntoon ilmeisesti ensi viikolla, kyllä siinä ruokailun aikana ehti muutama janoinen käydäkin ovellä kääntymässä (aiemminhan näissä isoissa tiloissa toimi Lassilan Krouvi-niminen baari/ravintola.)

Caesar-salaatin testaus. Tilasin salaatin naturellina, se tuotiin kanalla. Eipä haitannut sinänsä, en ole kasvissyöjä. Lisäksi annos sisälti 2 pinjansiementä! Annos oli kooltaan normaalia pienempi, mutta maultaan hyvä.

Kävimme testaamassa uudelta menulta hampurilaiset.

Stonesissa on tullut käytyä muutaman kerran aiemmin syömässä, toisinaan hyvällä menestyksellä, toisinaan huonolla. Mutta päätimme antaa taas tsänssin ja lähteä maistamaan listan uutukaisia; hampurilaisia. Hinnat tiedettiin korkeiksi jo valmiiksi (n. 14 per kipale, ja myös se, että liha on luomua).

Tilasimme Black’n Bleun ranskalaisilla sekä Greek Connectionin menussa suositellulla 2 euron feta-lisukkeella. Burgerit olivat pienet, mutta oi-niin-korkeat, liha niin hyvää kuin odottaa saattoi. Naudanliha tuli kyllä enemmän kypsänä kuin mediumina toiveesta huolimatta. Pulla oli jotenkin erityisen hyvää, sopivasta kohdasta rapsakkaa ja sisältä mukavan pehmyttä, ei mitään peruspullamösistä.

Kreikkalaisburgerin fetalisuke sen sijaan oli naurettavuuden huippu; extrajuusto oli sotkettu burgerin sisällä olevan tsatsikitahran sekaan. Sinänsä riittävästi kaikkea, mutta 2 euroa lisähintaa mokomasta juustolisästä???

Ranuja, ihan hyviä, oli kourallinen (4€).

Tilaamistamme juomista toinen puolen litran olut tuli selkeästi nollanelosena, ja kun siitä huomautettiin (muuten ystävälliselle) tarjoilijalle, niin mitään pahoitteluja ei tullut, vaan kommentti ”Joo, mä laitan sen täyteen”.

Jotenkin tästä paikasta aina haluaisi tykätä, sellaisena Gastropubina kuin se itseään mainostaa, ja kun yritystä selkeästi on, mutta Suomi-(Helsinki-keskusta-, S-ryhmä-)hinnoilla se vaan on tehty mahdottomaksi.

Hyvää ruokaa, palvelu tökkii. En tiedä osuiko meidän kohdalle joku sijainen vai oliko kyseisellä tarjoilijalla vain huono päivä.. aterimet heitettiin pöytään, tilauksen yhteydessä tarjoilja ei kysynyt halutaanko jotain muutakin juomaa kuin vettä, ruokia ja laskua tuodessa ei puhunut mitään (kiitos, ole hyvä tms). Ruoka hyvää, mutta niin on useissa muissakin nepalilaisissa, palvelun tason takia en täällä kyllä vähään aikaan aio käydä.

Ravintola Vaahtera, euro-intialaiseksi itsensä määrittelevä paikka, josta saa kebabia, pitsaa, pastaa, intialaista jne jne sijaitsee Konalassa kauppakeskus Ristikon takana ylhäisessä yksinäisyydessään. Eipä tänne sattumalta eksy. Olemme käyneet paikassa useamman kerran oluella, mutta ruokaa emme ole uskaltautuneet kokeilemaan, emmekä ole ruokapuolella varmaan koskaan ketään nähneet. Olisiko enemmän lounaspaikka? Aurinkoisena sunnuntaina kuitenkin uskaltaudumme kokeilemaan ruokaa. Terassi on täynnä iloisia oluenlitkijöitä, mutta sisällä ei näy baarimikon/tarjoilijan lisäksi ketään. Ruokailutila on siis erikseen, ja siellä on vielä hiljaisempaa (Baarin puolella soi Rihanna, soikin sitten koko sen kolmisen tuntia minkä lopulta paikassa vietämme).

Tilaamme Chicken Tikkan ja Chicken Windaloon. Ruoassa kuulema kestää, mutta mihinkäs sunnuntaina kiire olisi. Ruokajuomaksi tilaamme Keisari Lageria neljällä eurolla. Odottelemaan joudumme arviolta puolisen tuntia, jonka aikana naapurinpöytään jossain vaiheessa saapunut krapulanparantelija on saanut jo oman pizzansa puoliksi syötyä. No, pizza on pizzaa. Ilmeisesti meidän intia-soossit valmistellaan huolella, ajattelemme, ja näinhän se on: kumpikin ruoka on loistavaa. Windaloo, joskaan ei tosin kovin tulinen sellainen, vie kuitenkin molempien mielestä voiton. Kuin olisi joulu, juhannus ja pääsiäinen suussa yhtä aikaa! Riisin seassa on jotain jouluisen tuoksuisia mausteita, jotka maustavat riisin kivasti. Raita on paksua ja sitä on tuplamäärä verrattuna esim. keskustan nepalilaisiin/intialaisiin, naanleipä seesaminsiemenineen (pizzauunissa paistettu?) ei yllä suosikiksi, mutta hyvää sekin . Normisalaatti salaatinkastikkeineen.
Paikassa on semi-hyvä olutvalikoimakin, mutta liitutaulun listat eivät ole oikein ajantasalla. Tarjoilija ei oikein osaa valita erikoisoluille oikeita laseja, mutta asiakas saa halutessa itse valita.

Tänne tullaan uudestaan, syömäänkin.

Suosikkinepskupaikkani nykyään, vaikka sijainti vähän syrjäisempi. Toivottavasti muutkin löytävät, paikka kun on monesti melko tyhjillään kun siellä alkuillasta tulee käytyä.

Alkuun tulee papadumia (jokseenkin) tulisen ja hyvän dippikastikkeen kanssa. Vaikka ei tuo rapsakka leipä mitään soossia seurakseen tarvitsisikaan, niin kiva lisä silti. Otan lähes aina kanaa tai tuorejuustoa tomaatti-voi-kerma-kastikkeessa, eikä sillä voi mennä pieleen. Seuralais(t)en kommenttien mukaan lammas-annokset toimivat myös paremmin kuin hyvin.

Palvelu jotenkin söpön yliystävällistä. Yksi tarjoilijoista puhuu englantia, ei suomea, mutta sen voi laskea miinukseksi se joka haluaa.

4,90 lounas-iskender ihan hintansa väärti.