anttiks

Sunnuntaiklassikko.

Du Diin taso tuntuu tosiaan heittelevän, kuten myös Pedro-paran terveys ja mielialat. Pojat taas vaikuttavat lähinnä ravintolatöihin pakotetuilta. Meininki tiskin takana on usein ihan saippuaoopperaa. Joskus tosiaan toivoisi aikaisemman lyömättömyyden renessanssia.

Silti tulen aina vaan ja uudestaan hakemaan täältä currytofua sunnuntai-iltapäivisin. On se nyt vaan yhä niin hiton ässää! Myös basilikakastike on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen erikoisuus. Lemongrass ja muut bärtsithaikut painii eri sarjassa. Du dii on merkittävä osa paikalliskulttuuria siinä missä naapurin lelukauppakin. Kokemus on parhaimmillaan kesällä: styroksiboksi karhupuistoon ja kaupunginosaromantiikasta fiilistelemään!

Vegaanipitsaa!

Pub Merirosvo on seilannut muille vesille ja tilalle pamahtanut Salpimienta. Muutosta ei äkkiseltään juuri huomaa, sakkikin on suurimmilta osin samaa kuin ennen, mutta mikäs siinä.

Listalla on pitsoja ja ilmeisesti ainakin bangladeshilaista currya. Naan-leipää löytyy myös. Pitsojen takia tänne varmaankin enimmäkseen tullaan. Ja syytä onkin tulla, mesta on kulmakunnan vegaaniystävällisin lätyttäjä. Bolognesen saa soijalla, kanan voi kuulemma korvata soijasuikaleilla ja kaikki pitsat saa vegaanisella juustolla. (1,5e lisämaksu) Ohhoh!

Ja sitten se pitsa itse. Testasimme spicy vegen ja vegetarianan, molemmat soijajuustolla. Aivan hyväksyttäviä olivat ja vegejuustokin oli positiivinen yllätys. Koostumus ei ole niin muhkea kuin tavisjuustolla, mutta voittaa monet muut testaamani viritelmät. Tänne tullaan uudestaan!

Kasvissyöjä pihvipaikassa.

Amigo tarjoilee kasvissafkaa todennäköisesti lähinnä raavaiston mukaanaan raahaamille seuralaisille. Tulipa nyt silti mentyä ja kokeiltua lounasta. Kasvislounasvaihtoehtoja ei edes joka päivä ole tarjolla, joten siinä mielessä kävi tuuri(?)

Henkilökunnan edustaja oli tehokas ja kiekuva. Annosta (kukkakaalimunakas) sai odottaa aika kauan, eikä se kyllä kovin maukas sitten edes ollut. Salaattia oli salaattipöydässä, vieressä aivan helvetin hyvää tuoretta oliivileipää, joka teki kokemuksesta huomattavasti siedettävämmän.

Tulipahan käytyä, tuskin uudestaan. Pihvinystävät saattavat arvostaa, mene tiedä.

Vegaanikuplassa.
Kas, Mäkikuplakin on lähtenyt riiaamaan kallion vaihtoehtoruokavaliojengiä tarjoamalla vegaanijuustoa pitsojen päälle. Tämä kosiokortti on katsottava.

Pitsoja täältä on tultu haettua vuosikaupalla. Krapulassa ja joskus ei. Taso on vaihdellut yllättävän vähän. Chilikastikekin on edelleen jokseenkin samankaltaista tavaraa. Listalla on jo kauan ollut useita hyviä kasviskombinaatioita.

Lautanen tulee. Kasvisjuusto paljastuukin tofuksi, joka kuitenkin toimii yllättäen ihan tyydyttävästi. Makuelämys ei räjäytä tajuntaa, mutta tuntuu kotoisalta. Kotikutoiselta. Tofujuustosta ei peritä täällä lisämaksua, vink vink Salpimienta!

Falafelkungen.
On tätä paikkaa taidettu mediassa mainostaa ja hehkuttaa, mutta ohi on mennyt minulta. Pöllähdin siis paikalle umpitietämättömänä siitä, mikä odottaa. Odottajia on paikalla useita muitakin, onhan lounasaika. Paperiin pakatut pitat löytävät kuitenkin ottajansa varsin ripeästi. Tiskillä kysellään ja ravintolan puolelle huudellaan etunimiä. Täytevaihtoehdot vaikuttavat herkullisilta, kasvisvaihtoehtoja on (tietty) useita, täysin vegaanisia tosin vain perus-falafel. Ehkä aineksista voisi yhdistellä toisenkin maitotuotteeman version?

Puistossa nyytistä paljastuu yllättävän herkullisen tuoksuinen ja näköinen ilmestys, mutta maku lunastaa, ylittää odotukset. Tämä on parasta falafelia, jota olen Pohjois-Euroopassa nauttinut. Hands down. Falafelpallerot ovat kertakaikkisen onnistuneita, hummus mahtavaa, muut täytteet viimeistelevät harmonisen kokonaisuuden. Kaikki on tuoretta, mehevää, maukasta ja annos ainakin minulle riittävän iso.
Helsingin falafelkuninkuus, olkaa hyvät!

Happy garden is happy.

Ilman ennakkotietoja ei uteliaisuus välttämättä riitä antamaann tälle Kinaporin helmelle mahdollisuutta. Itse ainakin kuljin vaikka kuinka monta kertaa ohi sen kummemmin paikkaa edes noteraamatta. Get in!

Kasvisannosvalikoima varsin ilahduttava. Subjektiivisesti vegemätöistä suositeltavimmiksi ovat muutaman pistokokeen perusteella valikoituneet thaivaikutteiset curryt. Muutkin hyviä, varsinkin Satay. Tofuun ei kuitenkaan aina ole tarttunut samaa määrää makua, ja jonkun verran kokkikohtaista vaihteluakin esiintyy.

Palvelu mainio, atmosfääri perusviihtyisä. Ei tarvitse lähteä karkuun takeawayn kanssa.

Kodikas vegekellari.
Veganissimo tarjoaa hyvää vegaanista kotiruokaa tuoreenoloisista aineksista. Kaikki on selkeästi simppelimpää, voisiko sanoa suomalaisempaa, kuin aikaisemmin samassa tilassa sijainneessa Bistro Artesanassa tai esimerkiksi Silvopleessä, mutta minua tuo ei haitannut. Tilana paikka on kodikas ja ilmapiiri rento.

"Pääruokana" ollut sienimureke oli yllättävänkin maukasta. Makeilla ananaspaloilla vahvistetut lisuke-uunijuurekset olivat vähän kuivia ja mausteettomia, mutta ihan mukiinmenevä suoritus nekin. Salaattipöydän tarjonta oli kelpo, keitto miellyttävää ja jossakin vaiheessa tarjolle ilmestyi mainiota, lämmintä valkosipulileipää. Kastikeosastoa voisi tosiaan vielä hieman parantaa, minimitoiveena pöytiin erilaisia soossipurtiloita. No, sitä mukaa kun ehtii, toivottavasti Veganissimo nimittäin tuli jäädäkseen!

Loving Cult.
Hodai, kuten sadat Loving Hut -ketjun ravintolat ympäri maailmaa, on osa Supreme Master Ching Hain maailmanlaajuista liikettä, jota jotkut myös kultiksi nimittävät. Jokainen googlettakoon ja muodostakoon oman mielipiteensä asiasta, puhutaan ruoasta!

Vegaanisessa lounasbuffetissa (7,90e) on kahvilavitriinillinen kylmiä ja pienempi lämpöhaudepatteri lämpimiä ruokia. Salaattivitriini koostuu kodikkaista pienistä kipoista ja valikoima on söpö joskin vähän sekava, hummuksen vieressä sushia jonka vieressä perunasalaattia. Kaikki on itsetehtyä, kuten ystävällisesti kaksi kertaa muistutetaan.

Lämpiminä vaihtoehtoina tarjolla tällä kertaa "vegekalaa" (merilevällä päällystettyä teksturoitua soijaa), kevätkääryleitä (vanha festarituttu, tosin pienempänä versiona) paistettuja nuudeleita mitä mainoimmalla seitanilla sekä tofua hapanimeläkastikkeessa. Kaikki on hyvää, parhaat palat jopa erinomaisia. Hinta-laatu-suhde loistava. Palvelu välitöntä ja ystävällistä.

Niin ja näin.

Sri Nakhon ei varmasti ole huonoin thaikkula, jossa olen käynyt, jos nyt ei paraskaan. Otollinen sijainti on saanut minut käyttämään mestan lounastarjousta hyväkseni muutaman kerran. Joko olen saavuttanut jonkinlaisen kanta-asiakasstatuksen tai sitten ruoan ja palvelun taso on muuten vain hieman kohonnut puolen vuoden sisään.

Lounaslistalta löytyy aina yksi tofuvaihtoehto. Alkupalaksi vähän päivästä riippuen joko nuudelikeittoa tai kevätkääryleitä. Kastikkeen maku tulee todennäköisesti tiivisteestä, mutta on ihan kelvollista. Kuningas katsoo sinua seinältä, kuten asiaan kuuluu.

Syökö täällä?
Kuinka monta?
Istuu sitten!
Mitä juotavaa?
(Vesi maksaa erikseen)
Pääruokaa Kari Tofuu! Keskitulista!
(hyvät kasvisvaihtoehdot, tofu keskivertoa parempaa)
Oliko hyvää no hyvä sitten maksaa heihei!
Ja pihalle.