Menimme Salveen maaliskuun toisella viikolla korkein odotuksin, pitkästä aikaa. Joitakin vuosia sitten, lähes kantiksina tiedämme mitä Salve parhaimmillaan oli. Jouduimme valitettavasti todistamaan klassikkoravintolan surkeaa tilaa. Henkilökunta oli "rempseää": mitens näin keskiviikkoiltana, oletteko lähdössä naisiin?" kyseli matriarkkana toiminut tarjoilija naapuripöydän herroilta, jotka vaivaantuneina vastailivat. Meillä oli vielä ulkovaatteet päällä kun tarjoilija tuli kysymään juomatilauksia.
Myöhemmin odoteluamme aikamme, jouduimme kutsumaan tarjoilijaa erikseen, koska yhdellä heistä oli sukulainen käymässä, ja koko porukan (kolme tarjoilijaa) äänekäs kuulumisten vaihto ravintolasalissa kesti lähes koko vierailumme ajan. Sieltä he sitten ruokien tullen syöksähtelivät vuorotellen kysymään "maistuuko täällä?". No valitettavasti ei maistunut. Alkupalaetanat olivat kummallisen valjut, juusto oli murustettu annoksen päälle mutta se ei ollut sulanut - annos oli kai ollut liian lyhyen aikaa uunissa. "Ottaako rouva pikku salaatin? Ai, ei, no sitten kurkut." Kurkkuja tuli iso annos, ja ne olivat rapsakoita. Kelpo annos ja ainoa, jota ei tarvitse keittiössä valmistaa.
Tilasimme kumpikin eri valkoviiniä, mutta viinit olivat täsmälleen samat.
Tilasimme pääruoaksi kermaisen kalakeiton ja siikaa & kasviksia. Kalakeitto oli laihaa ja mautonta. Olisikohan siinä käytetty maitoa, ei kermaa? Lientä oli liian vähän, tilliä ei nimeksikään. Siika-annoksen kala oli hyvä, mutta kasvikset uivat rasvassa. Ne maistuivat kuin ne olisi paistettu samalla pannulla jonkun liharuoan kanssa. Emme uskaltaneet enää ottaa jälkiruokaa, vaikka legendaarisia räiskäleitä olimme tulleet myös nauttimaan.
Erityisesti häiritsi tarjoilijoiden teennäinen ”salvelaisuus”, turha päälle liimattu rempseys.
Ravintolan yleisilme oli nuhjuinen, mustat verhot katonrajassa repsottivat. Sinänsä oli mukava nähdä kiinnostava taidenäyttely tilassa.

Torstai-ilta, ravintola puolillaan. Terassilla ei aurinkovarjoja ja seinänvieri kuuma kuin sauna. Sisällä tilaa ja pöytäänkin ohjattiin kun aktiivisesti asetuttiin edeskäyvän näköpiiriin. Pöytä löytyi ja ruokalistat, sitten odoteltiin tarjoilijaa niin että oltiin jo lähdössä kun hän saapui. Oli pahoillaan kun huomautettiin,
Valittiin listalta Vorsmack ja Wieninleike. Salaattia sai noutaa, puoliso haki kalpeita lentotomaatteja, kurkkusiivuja ja jäävuorta vaalean valmissokerikastikkeen po ranskalainen sinappikastike keralla. Mautonta ja makeaa. Näitä saa joka huoltsikalta, ei pitäis saada sieltäkään kesällä.
Vorsmack, rumin annos ikinä - muusipläjäys ja sen päällä kaksi kauhallista vorsmackia, punajuurinappulat ja kurkkusuikaleet, smetanaakin lusikallinen. Maistui sillille ja muut keskinkertaiselle. Huonoin koskaan maistamani.
wieninleike lautasen kokoinen, rapea niinkuin pitääkin. Mutta! Lätätty muusin päälle. Alapuoli kuorrutuksesta oli jo taikinaa. Mahdoton leikata leikettä muusin päällä joka pursuilee lautaselta.
Vuorovastaava? Pöytäänohjaaja tuli tuomaan laskua ja sai palautetta. Ymmärsi toki että Vorsmakki oli ruma ja pahanmakuinen, mutta ei miksi. Ehdotettiin että kokki kävisi vaikka Elitessä maistamassa katsomassa esillepanoa.
Ymmärrystä löytyi myös leikkeen pilaamisesta muusin päällä. Siitä kuitenkin on kuulemma erilaisia käsityksiä?
Palvelu siis hidasta, astioiden keruusta lienee joku huomauttanut koska lautaset menivät asiakkaiden edelle. Edeskäypä jotenkin töykeä, maneerinen ja huusi meille. Ollaanhan me vanhoja mutta normaalikuuloisia. Makuaistitkin tallella ja estetiikka.
Hukkaan meni rahat ja Salven muistot osuuskaupan ravintolassa. Ei jatkoon, ikinä.

We love this place. The food is tasty and the portions are huge. As an extra bonus the service is both attentive and friendly.

Order the most basic foods, liver, meatballs, herring or schnitzel but avoid the very simple french fries. The price is a bit on the high end for this kid of plain food but it is what it is. Salve 4ever

En kavahda kalliita ravintolahintoja, mutta Salven hinta-laatu-suhde tuntui lähes siltä, kuin minut olisi ryöstetty. Pihviannoksen taso oli reilusti alle ABC-ruoan.

En palaa tänne pitkään aikaan.

Syötyäni kesäkuussa maailman parhaat muikut ja muussin (Cafe Caruselissa) suuntasin innokkaana Salveen lounaalle huomattuani lounasannoksena olevan muikkuja. Edellisen kerran olen Salvessa syönyt parisenkymmentä vuotta sitten, kun se sijaitsi merialtaan ja kadun toisella puolella.

Lounas maksoi 10,40, sisälsi salaattipöydän ja annoksen muikkuja muussilla. Annos tuotiin terassille ja se näytti ihan hyvältä, mutta se maku... Olikohan voita käytetty lainkaan? Muikut maistuivat suorastaan pahoilta, rasvassa käräytetyiltä eikä muussikaan yhtään miltään. Joskus tulee tunne, että SOK-ravintolaketju käyttää halpoja raaka-aineita ja jotain ylipäänsä on pielessä, kun ketjun ravintoloiden ruoka on niin mautonta. (Hyvä puoli oli, että ei tullut syötyä liikaa niin kuin em.lounaalla, jossa ainoa huono puoli olikin, että ruoka oli niin suussasulavaa, että itsehillintä petti.)

Ruuasta joudun valitettavasti antamaan vain yhden ”tähden”. Palvelusta kuitenkin toinen, sillä se oli ystävällistä ja myös merimiljöö oli mieleeni.

Ruokailimme viikonloppuna Salven terassilla. Ulos ei ollut tarjoilua, joten kävimme sisällä maksamassa ja hakemassa juomat... Tämä ymmärrettävää ja täysin ok, joskin olisimme toivoneet, että joku, edes kerran 2 tunnin aikana lauantai-iltana olisi hakenut likaisia astioita pois. Ihmkset olivat kasanneet niitä jopa viereisille tuoleille, että saivat omansa mahtumaan pöytään. Tilasimme pihviannokset, hintaa 26€. Henkilökunta ei maininnut pitkästä odotusajasta ja tunnin odottamisen jälkeen kävimme kysymässä oliko tilaus eksynyt jonnekin. Siitä 5min kuluttua tulivat annoksemme..odotusta ei pahoiteltu. Annokset olivat täysin viileät, pihvit vähän purkkaa. Annoksessani oli 3 komponenttia, kilo kuivia ranskalaisia, pihvi ja pihvin päällä maustevoin sijasta sitruunaviipale(?). En suosittele kyseistä paikkaa.

Odotukset Salven merelliselle pyttipannulle oli korkeat, mutta annos oli täydellinen mahalasku. Oikeasti? Pakastekatkoja yhdistettynä purkkitonniklaan, siitä reilu 20€? Täysin asiakkaan aliarvioimista. En suosittele.

Lumituiskusta eteiseen, jännittävä äänimaisema tuulikaapissa, lienee tarkoitus simuloida sataman ääniä, siis lokkeja kirkumassa.

Opaste kehoittaa odottamaan pöytiinohjausta. No, siinä sitten odotellaan, jonkinlainen kiirehetki henkilökunnalla, mutta vaikka meidät huomaavat, niin eivät huomioi.

Pöytä viimein järjestyi, siitä sitten ruokalistaa pläräämään. Bliniviikot ja klassikkoruokia. Hinnoiteltu yläkanttiin. Turistilisää surutta.

Viimein valikoitui wieninleike sekä seuralaiselle kolme bliniä. Alkuruokapuolelle löytyy klassinen raastepöytä joka ei todellakaan säväytä, tasoltaan abc-aseman lounasbuffa. Ai niin, samaa ketjuahan tässä ollaan..

Raasteet puhelimeen ja pääruokia odottelemaan. Kyllä, niitähän odotellaan. Jossain vaiheessa tullaan toteamaan että kohta tulevat, ensimmäinen blini ei ollut kuulemma kelvollinen tarjoiltavaksi, joten tehdään lisää. Hassua sinänsä, luulisi että bliniviikkojen ollessa kyseessä, olisi niihin varauduttu volyymituotteena, nyt taisi mennä lähes tunti niiden saapumiseen, ja tulivatten vieläpä kahdessa erässä (1+2).

Kumpainenkin annos kuitenkin ihan maistuva, niinkuin tähän hintaan kuuluukin kyllä olla. Wieninleike ei ehkä ollut sellainen lautasen kokonaan peittävä niinkuin kovin usein tapana on, mutta ihan riittävä kyllä. Rapea ja rasvainen.

Ruokailun aikana ravintola tyhjeni, ja samalla ovenavauksella taisi lähteä myös suurin osa henkilökunnasta, sillä ruokailun loputtua joutui hetken huhuilla tarjoilijaa hakemaan lautaset ja tuomaan laskua vaikka ravintola oli jo lähes tyhjä.

Kokonaisuutena kyllä kokemus oli aika valju. Paikka rahastaa historiallaan, joka sekin kyllä on jäänyt suurelta osin vastarannan vanhaan liiketilaan. Hinnat korkeat, mutta palvelu ja sitä myötä kokemus s-ryhmäläistä turistipaikkaa, ei kai tarvitse yrittää kun ihmiset haluavat tulla tämän "klassikon" kokemaan kuitenkin.

Jonkinlainen välinpitämättömyys paistaa läpi koko toiminnassa. Sisustuksessa merisälää, mutta taulut lätkitty seinille miten sattuu, sellainen harkittu puolihuolimattomuus olisi ihan OK, mutta tästä tuli vaan paha mieli..

Palaneet silakkapihvit ankeassa ympäristössä