tieva

Toivotan ruokalalle pitkää ikää. Kotiruokaa lounaalta aina iltakahdeksaan asti tarjoava Hätilän Kokki on tervetullut lisäys Hätilän viime aikoina vähentyneeseen ravintolatarjontaan.

Kävin kokeilemassa 7 euron keittolounasta, johon kuului salaatit, leivät, juomat ja jälkiruoka. Ruoka oli perushyvää kermaista suomalaista kotiruokaa, ja santsata sai. Henkilökuntaa parinkymmenen asiakaspaikan ruokalassa oli peräti kolmin kappalein, liekö käynnistysvaiheen vuoksi. Kassarouva oli oikein pirteä ja ystävällinen. Muina asiakkaina oli odotetusti eläkeläisiä ja raksamiehiä.

Paikka on siisti, mutta yleisilme silti Esson baari -tyyliä. Varmaan interiööri palvelee tarkoituksessaan, mutta jäin miettimään, olisiko mahdotonta sisustaa sekä edullisesti että kauniisti?

Lounasbuffet heikkoakin heikompi esitys; en todellakaan tajua näitä pisteitä täällä eat. fi:ssä.

Sushit: Vaihtoehtoina kolme makia, ei nigirin nigiriä. Ei lainkaan tuoretta kalaa vaan kurkkua, ananasta ja surimia eli tekorapua. Surimi on toki kalaa, teollisesti pitkälle prosessoitua sellaista. Riisi hirveän makuista, todella etikkaista. Myös ananassushi karmean makuinen (miksiköhän ananasta ei yleensä käytetä sushissa - olisikohan siksi, ettei se sovi siihen ollenkaan?).

Wok: Wokkipaikka saastainen. Lounaslistan mukaiset possukuutiot vaihtuvati lennossa kanakuutioiksi. Kastikkeessa pinnallinen tulisuus, muuten mauton, ei minkäänlaista syvyyttä.

Muut: Misokeitto (pelkkää levää, ei tofua) ok. Parasta olivat kevätkääryleet (lienee jokin valmis tuote, joka vain friteerataan täällä) ja caesar-salaatti (pelkkää vihersalaattia ja jotain valmista caesar-kastiketta, ei täytteitä).

Miljöö: Likainen. Erityisesti mieleen jäi pöydässä ollut kirvoja kuhiseva chilikasvi. Ällö.

Muut asiakkaat: Henkilökunnan kavereita? Ainakin suurin osa vaikutti olevan läheisissä väleissä.

Palvelu: Asiallista, ei mieleenpainuvaa.

Paljon pieniä pettymyksiä. Arvosteluni perustuu viiteen käyntiin ko. ravintolassa.

Ulkopuolelta katsoen ravintolan ilme on halpa, koska räikeään tyyliin teipatuista ikkunoista ei näe sisälle. Sisäpuolelta löytyykin yllättäen kaunis tummasävyinen sisustus, mutta ulos on epämielyttävää katsella, kun ikkunoista ei teippauksten takia näe kunnolla läpi. Päätä alkaa suorastaan särkeä, jos yrittääkään.

Pitkätakkisena olen aina ongelmissa, kun ravintolasta ei löydy naulakkoa (!?), enkä haluaisi kahden hengen seurueessa viedä turhaan neljän hengen pöytää vain takkien vuoksi.

Viime käynnillä sisarravintola Cantina Fiestan puolella soitettu jumputtava musiikki tunkeutui myös Sabai Sabain puolelle ja sekoittui thai-sävelmiin - tuloksena oli ahdistavan kaoottinen äänimaisema.

Palvelu on useimmiten ollut todella hidasta tai muuten osaamatonta (kokemattomat tarjoilijat?). On vaikuttanut siltä, että tarjoilijat eivät oikein osaa käyttää kassajärjestelmää.

Kerran kala-annoksen kerrottiin tilatessa olevan lohta, mutta pöytään saapuikin pangasiusta. Annos kyllä vaihdettiin ja mokasta jopa hyvitettiin (hienoa!), mutta kokemus tietysti kärsi, kun sain oman annokseni vasta toisen jo syötyä. Ankka-annokset ovat olleet hyvän makuisia, sen sijaan ravintolan käyttämä kana on rakenteeltaan inhottavan purkkamaista. Muuten maut ovat olleet hyviä, mutta pääkomponentin (kanan) huonoa laatua ei voi antaa anteeksi.

Summa summarum: Hämeenlinnan thaimaalaisista Sawaddee on mielestäni selkeästi parempi, vaikka pienempi ja pienemmällä rahalla sisustettu.

Ruokamatka Riihimäen kautta Intiaan. Jaoimme kolmen hengen kesken maistelumenun, ja koska seuralaiset olivat lounastelleet itsensä kantiksiksi, mukaan tuli myös pientä ekstraa - esimerkiksi kolme kastiketta kahden sijaan, ylimääräisiä jälkiruokia sekä mukava juttuhetki sydämellisen ja innostuneen keittiömestarin kanssa.

Alkupalapaisteijoista yms. rakennettu annos oli näyttävä ja maukas. Halutessaan pääruokasoosit saa erittäin tulisenakin, mutta itse diggailen erityisesti miedoista paneer-ruoista. Naan-leipä tulee paloiteltuna, mitä hieman vierastan. Hyvää se silti on. Intialaiset, messinkiset tarjoiluastiat ovat kauniita! Jälkkäriekstrojen - mm. suklaafondatin - vuoksi söimme itsemme kipeiksi ja olimme ratketa.

Ravintolan liiketila kuolevassa kauppakeskuksessa ei tee oikeutta sille näkyvyyden tai tunnelman puolesta. Tila on kyllä laitettu siistiksi ravintolaa varten, mutta omasta mielestäni joku toinen sijainti olisi sille eduksi. Toivottaisin Darshanin mielelläni tervetulleeksi Hämeenlinnaan, sillä nyt minulla on 35km matkaa tähän lähimpään intialaisravintolaani!

Juhlava miljöö, yllättävän arkinen Häme-menu. Ruoka oli hyvää, mutta todellisen fine diningin yllätyksellisyys jäi puuttumaan. Maut olivat vähän liian turvallisia ja tasapaksuja, annoksista puuttui kontrastisuutta. Ehkä annosten raskaus oli tyylillinen valinta, mutta itselleni jonkinlainen tunkkaisuus ja vanhanaikaisuus jäi vallitsevaksi mielikuvaksi.

Blini alkuun maistui hyvältä, koska se oli blini ja bliniä on mukava syödä mädin ja ranskankerman kanssa. Pääruoka - hirvi selleripyreen kera - ihan jees. Sellerin karvaus olisi kaivannut jotain raikastavaa lautaselle - sitä ei tietenkään ollut, kuten ei koko menussa muutenkaan. Seuralainen valitteli hirvenlihan sitkeyttä, itseäni se ei suussa häirinnyt, mutta veitsellä oli kylläkin ongelmia pärjätä sen kanssa. Omenapiiras ja maapähkinäjäätelö ei ollut omaan makuuni kummoinen jälkiruoka, olisin kaivannut piiraaseen enemmän makeutta eivätkä maapähkinät loihtineet jäätelöön juurikaan lisäarvoa.

Viinit pelittivät ruokien kanssa, kattaus oli kaunis ja tilat upeat. Tarjoilijamme oli eloisa ja ystävällinen heppu. Hinnassa lienee Vanajanlinna-lisää, eli menussa maksetaan myös miljööstä. Tällä kertaa odotukseni olivat ehkä liiankin korkealla, mutta ensi kerralla tiedän paremmin mitä odottaa ja varmasti tulen toistekin. Mitä Hämeenlinnan seudun fine diningiin tulee, Katisten kartanossa taitaa olla taitavampi keittiömestari, mutta se on tilausravintolana harvemmin auki kuin tämä Vanajanlinna, joka - toisin kuin usein luullaan - on aivan normaalisti auki muillekin kuin hotellivieraille.

Lihansyöjällekin maistuvaa, maukasta kasvissapuskaa "Intian bazaarista". Metallilokerolautasen sai täyttää kylmistä ja lämpimistä ruokalajeista, joista mieleen jäivät erityisesti kipakka hummus ja täyteläinen perunacurry. Mukaan mahtui muutama vaatimattomampikin kokemus, kuten tofusalaatti, mutta kokonaisuutena tarjonta yllätti positiivisesti. Kassapalveluhetki vilahti ohi nopeasti ja sujui ystävällisen asiallisesti. Miljöössä on hippiluolaa ja ruokalaa, ja terassilla rakennusten katveessa, rauhallisella kujalla, oli kiva aterioida kauniina kesäpäivänä.

Punnitsemiskonsepti on samantyyppinen kuin Helsingin Silvopleessä. Lounaasta, vaikka herkullisestakin, 12 euroa tuntuu vaan vähän kovalta hinnalta, ainakin jos jatkuvasti kävisi - sopii paremmin siis pieniruokaisille. Kasvisruokaa karsastavien kannattaisi kokeeksi haastaa ennakkoluulonsa täällä!

Kiva konsepti, toteutus vain ontuu.

Wokkiin valitaan pohja (nuudeli/riisi, 4,5€), päätäyte (liha/tofu, 3,5€, kategoriaan on tosin eksynyt myös parsakaali - wtf?) ja sivutäyte (kasviksia/pähkinää à 1,2€, vaihtoehtoina myös raejuustoa? tai pekonia??) sekä tietysti soosi ja jotain pientä höystöä (korianteria, seesaminsiemeniä tms).

Hintaa setille kertyy lounasajan ulkopuolella vähintään kymppi, helposti ylikin ja vastineeksi saa tarkalleen tuon yhden kulhon wokkia. Jos se olisi loistavaa wokkia, niin mikä ettei. Valitettavasti vain nuudeli oli jäänyt raa'aksi, lihaa oli todella vähän, kasvikset olivat keittyneet liemessä lötköiksi, kastike ei maistunut nimeksikään ja kaiken lisäksi annoksesta unohtuivat seesaminsiemenet.

Palvelu oli piristävän reipasta, mutta se tuskin yksin riittää takaamaan paikan suosiota. Tässä konseptissa olisi avaimet terveelliseen ja maukkaaseen pikaruokaan, jos ne maut löytäisivät lautaselle asti. Toivotan tsemppiä nuorelle yrittäjälle ja rohkeutta fiksata asiat kuntoon!

Kotoisaa, mutta kallista pikaintialaista. Liiketila on oikein sievä, ja vaikka hinta-määräsuhde vaikutti jo etukäteen huonolta (mitä se myös oli), päätin kiireessä kokeilla välttyäkseni etsimästä lounaspaikkaa.

Ravintolassa valitaan lounaslautasen koko (pieni - normaali - iso), mikä määrittää annoksen hinnan. Lisäksi lounaaseen kuuluu juomavesi, basmatiriisi, pikkuisessa posliinikipossa tarjoiltu raita ja 1/4 naanleipää (!?). Kaikki muu (mm. salaatti) maksaakin sitten ekstraa, ja mielestäni vähän liikaa. Esimerkiksi kokonaisen naanleivän olisi saanut lisäämällä keskikokoiseen annokseen (8,5€) kokonaista kaksi euroa.

Tarjolla oli kolme kastikevaihtoehtoa: kana, nauta ja vege. Vege ei ollut valmis kun ravintola avautui, joten kokeilin naudanlihacurrya. Kastikkeen maku oli hyvä - mieto, silti täyteläinen - mutta naudanliha itsessään oli aika kuivaa pureskeltavaa.

Keskikokoisesta annoksesta tuli riittävän täyteen, mutta annos oli niin pelkistetty (riisiä ja kastiketta), että lounaskokemuksesta tuntui jäävän paljonkin uupumaan. Valitettavasti tämä konsepti ei toimi ainakaan meikäläiselle - koen saavani muualta lounashintaan enemmän vastinetta.

Törkykallis hipsterimesta pieneen nälkään. Kaveri valitsi tapaamispaikan, ja joutui itsekin toteamaan, että valinta ei ollut hyvä suoraan töiden jälkeen. Kahvilasta ei nimittäin saa kunnon syötävää ollenkaan, vaan ainoastaan pikkuruista naposteltavaa - nekin lähinnä makeita. Pala suolaista piirakkaa oli pieni, ja maksoi silti vitosen luokkaa. Täydensin sitä vielä croissantilla, makealla piiraalla ja teekupposella, ja loppulasku päätyi kahdenkympin kieppeille.

Leipomuspuoli oli maultaan ok, teevalikoimaa ovat muutkin mainostaneet ja se on tosiaan kiitettävä. Palvelu tuntui varsin kalsealta. Sisustus on mielenkiintoinen, ja kahvila on tilana kiva mutta ahdas. Akustiikka ei hivele korvia. Voin kuvitella, että paikka on hyvinkin pop opiskelijaneitosten keskuudessa, ja täynnähän tuo tupa vaikutti käyntipäivänäkin olevan. Omalta osaltani joudun sanomaan näillä hinnoilla "ei kiitos".

Peruskebabberia. Paikka on selvästi omistautunut kebabille, koska esim. pizzaa ei ollut tarjolla - wingsejä sen sijaan löytyy. On aina kiva saada kebabia suoraan pyörivästä vartaasta veistettynä, koska monessa paikassa sellaista ei enää näe. Syömäni iskender oli ihan OK. Vahva tomaattikastike oli yllättävänkin tulinen, mutta kokonaisuudesta puuttui silti luonnetta. Isot annokset. Miljöö tavanomaisen nuhjuinen.