Lilja

Kodikas ja lämmin korttelikiinalainen. Ruoka on perussuomi-kiinalaista hieman maukkaampaa, joskin kastikkeita oli suurustettu turhan paljon ja mausteita käytetty hyvin varovaisesti. Riisi oli hyvää eikä maistunut halpikselta. Keittiö vaikutti rannikkokiinalaiselta, kenties Kanton tai Jiangsu.

Suurin plussa tulee siitä, että ilmeisesti Suomessa kasvanut tarjoilija puhui erinomaista suomea, jolloin ruokalistan kanssa pystyi pyytämään apuakin. Tullaan uudestaan; sen verran mukava miljöö.

Autenttista phở:tä siistissä ympäristössä. Ei mitään lihapullamönjää tai sipulikeittoa vaan kunnon aineksia ja maukas liemi. Nuudelikeittoharrastelijana sanon, että tämä on toistaiseksi paras maistamani phở-keitto Helsingin rafloissa.

Kun tilaa pöydän koreaksi korealaisia perinneruokia odottaa ruoalta aika paljon. Ruoka on toki selvästi tunnistettavissa korealaiseksi, mutta makuja oli käytetty todella varovaisesti eivätkä ruoat tahtoneet oikein erottua tarpeeksi merkittävästi toisistaan. Ruoka oli ihan hyvää, joskaan ei Koreassa ketjuravintolaa erikoisempi kokemus.

Tähän hintatasoon nähden täytyy todeta, että Itä-Aasian ruokaharrastajana tekisin parempaa kotona. Erittäin nälkäisenä ei myöskään kannata tulla; pääruoka-annos jäi kaipaamaan viereensä toista tai kolmatta riisikuppia.

Palvelulta olin odottanut enempää. Paikka on sisustukseltaan viihtyisä, joten ehkä paikka sopii parhaiten juomiseen ja pikkupurtavaan.

22,90 €/kg buffet kolkossa kahvilassa. Hinta olisi kohdallaan jos ruoka vastaisi ainesosiltaan hintaa. Sitä se ei tee. Pöytä oli täynnä melko proteiinitonta halpisbulkkia. Paremman mielen saa S-marketin kalliista salaattipöydästä á 14,90€/kg.

Kenties paikan kehut tulevat kokkaustaidottomilta kasvissyöjiltä, jotka ovat eläneet viimeiset viisi vuotta pelkällä kesäkeitolla. Parempaa gluteenitonta kasvisruokaa löytää meze-buffeteista ja halvemmalla.

Kaksi vuotta sitten olin innokas vakiokävijä, ja nyt käydessäni pitkän välin jälkeen huomasin laadun romahtaneen täysin - ilmeisesti omistaja on vaihtunut kun ei tuttuja naamoja näkynyt.

Sushipalat ovat muuttuneet banaaninpaksuisiksi riisipulliksi, joissa ei ole täytettä nimeksikään; halpamaista rahastusta siis. Soijakastikkeenkin huomasin olevan vedellä roimasti jatkettua. Eiköhän tämä tällä konseptilla mene konkurssiin alle vuodessa.

Mukamas-kiinalaista. Tilasin perinneruoan, jonka oikeaoppisesta koostumuksesta ei oikein voi olla kahta mieltä. Silti saamani annos oli lähinnä perverssi tulkinta tästä reseptistä, jota voisi lähinnä vertailla siihen, että tarjoaisi karjalanpaistina jauhelihamureketta ruskeassa kastikkeessa. Säilykevihanneksia ja pakastekanaa, jotka lilluvat jauhoilla suurustetussa mauttomassa liemessä. Chili oli korvattu valkopippurilla.

Herttainen paikka ja ystävällinen palvelu. Koshihikari-riisiä. Erinomaista sushia, jonka kala kuulemma tuodaan tuoreena joka päivä. Sushien saannissa tosin kesti n. 10 minuttia, mistä pitäjä toki mainitsi etukäteen. Raikas, valoisa ja varsin moderni sisustus. Tarjolla sushien lisäksi misokeittoa, kahvia, teetä ja leivonnaisia. Sympaattiset omistaja ja pitäjä ovat Koreasta.

Halpiskiinalaisten paremmasta päästä, ja siihen se jääkin. Ravintola hieman ränsistynyt, etenkin vessat. Ruoka oli sitä perinteistä kantonilaista, mutta paremmasta päästä. En ihan ymmärrä paikan saamia kehuja.

Kebab oli täysin ala-arvoista limaista pakastekamaa. Muusta en osaa sanoa. Paikka on melko puhtaasti nurkkaräkälä.

Perushyvät pelmenit. Ukrainalaisten pitäjien kanssa on välillä haastavaa kommunikoida ja henkilökunta riitelee äänekkäästi keittiössä. Jos haluan Ukrainalaista, tulen tänne jatkossakin.