Tarina

Yksi suosikki paikka monesta Espoon pizza paikoista. Olen syönnyt täällä usein. Esimerkiksi Prosciutto pizzan jossa on rapea pohja, hieman liian ohut, mutta muuten hyvä. Pizza sisältää tomaattikastiketta, mozarella-juustoa, ilmakuivattua Serrano-kinkkua, tuoretomaattia ja sinihomejuustoa. Maku kohdallaan. Classic Pizza ketju aloitti Isosta Omenasta ja nykyään ravintoloita on yhdeksän. Aikoinaan omistaja omisti Tapiolan keskustassa sijaitsevan Ravintola Tapiontorin, mutta myi sen pois ja keskitty Classic Pizza ketjun laajentamiseen. Josta tuli hyvin toimiva ketju.

Yksi parhaimmista italialaisista ravintoloista Helsingissä. Ravintola on hyvällä paikalla asiakasmäärän suhteen, mutta viihtyvyyden kannalta huonolla paikalla. Paikka on usein täynnä jonne pitää välillä jonottaa sisään, mutta on se sen arvoista. Olen syönnyt usein Don Corleonessa niin pihviä kuin pastaa. Tarjoilija ohjaavat pöytään ja tilaamisen jälkeen tuovat heti leipää ja oliiviöljy/balsamico lautasen johon leipää voi dipata. Tilattu ruoka tulee nopeasti, vaikka ravintola on jokaista pöytää myöten täynnä. Pasta-annoksista ainoa miinus on, että pastaa voisi olla enemmän. Pasta on kuitenkin juuri oikean kypsää, eli al dente. Kastike on myös maukasta. Oli se tomaattikastikkeella tai sinisimpukoilla. Hyvän päivällisen/ilallisen kruunaa hyvä espresso. Suosittelen paikkaa kaikille.

Kun menin ravintolaan syömään niin olin ravintolan ainoa asiakas. Odottelin aika pitkään ennen kuin tarjoilija tuli paikalle. Sen jälkeen kysyin häneltä, että missä kaikki asiakkaat? Tarjoilija ihmetteli myös itsekkin. Olihan sentään keskiviikko ilta. Sillä muut ravintolat Tampereella oli ihan tupaten täynnä. Itse en kuitenkaan jaksanut lähteä kauemmaksi syömään. Olisi kannattanut sillä tilasin alkuun kermaisen kantarellikeiton joka oli ihan hyvää, mutta kaipasi vähän mausteita lisää. Pääruoaksi söin keittiömestarin härkää (härän ulkofilettä 150g, keittiömestarinkastiketta, ratatouillea
ja Fransmannin perunoita) jonka olisi halunut 300g pihvillä, mutta siitä olisi saannut maksaa lisää 15e joten tilasin sen tavallisena 150g pihvillä, kypsyysasteena medium. Pöydästäni oli suora näköyhteys kokin paistopisteeseen. Katselin kun hän valmisti pihvin ja kauhistuin kuinka paljon hän laittoi pihviin suolaa ja lopuksi viellä haudutti pihviä metallikuvun alla. (Hyvä pihvihän pitäisi paistaa pannulla pinta kiini ja loppukypsennys tehdä uunnissa, jotta liha pysyy mureana.)

Kokin paistama pihvi oli siitä kaukana. Pihvi oli enemmän medium miinus kuin medium. Josta piti käydä väittelyä tarjoilijan kanssa. Sekä pihvistä maistui suola läpi. Myös pihviin oli jäännyt jänteitä.
Valitin pihvistä tarjoilijalle joka pahoitteli ja kertoi, että kokin mielestä pihviin kuuluu suolaa, että se oli hänen mieleen. Kuitenkin olin maksava asiakas ja olin saannut huonosti paistettua pihviä. Tarjoilija välitti tiedot kokille. ja loppujen lopuksi tuli kertomaan, että saisin alennusta ruoan hinnasta. ehdotin, että kokki voisi paistaa uuden pihvin johon tarjoilija oli vähän sitä mieltä, että eikö olisi parempi jos tyytyisit alennukseen ja söisit pihvin loppuun. Ensi kerralla ravintolaa miettiessä taidan mennä kilpailijan ravintolaan syömään.

Helmestä saa ihan hyvää pastaa, mutta samaa ei voisi sanoa liharuoista. Sillä annoskoot olivat pieniä ja hinta/laatu suhde ihan muualla. Jos otat pastaa niin saat rahalle vastinetta.

Söin täällä aivan mahtavaa fajitasta. Mutta ennen sitä söin alkupalaksi rapean caesar salaattilajitelman. jossa oli salaattia, tomaattia, kurkkua, kananmunaa, leipäkrutonkeja, pekonia sekä parmesanlastuja. Pääruoaksi söin Beef Fajitaksen. Jossa oli puoli kypsää härän ulkofileettä, sipulia sekä paprikaa ja kaikki tarjottiin kuumalta parilalta.
Vehnätortilloja ja lisukkeiksi quacamolea ja ranskankermaa. Ainoa, että lisukkeita olisi voinut olla enemmän. Jälkiruoaksi Sun Set, joka sisälsi appelsiini- ja mansikkasorbettia sekä
tropical-salsaa. Sorbetista maistui appelsiinin kuori liikaa läpi, muuten kyllä oikein maukas. Pidin erityisesti siitä, että ravintola oli valoisa, henkilökunta hyvin palvelu halukkaita asiakasta kohtaan. Ravintola on niin suosittu, että se vetää väkeä myös alkuviikosta ihan täyteen. Jos tulen lahteen seuraavan kerran niin ihan varmasti menen tänne uudestaan. Monet käyvät täällä talvella laskettelureissun jälkeen syömässä. Suosittelen.

Kävin täällä aikoinaan syömässä, mutta nykyään hinnat ovat nousseet pilviin. Jos pääruoka maksaa lähemmäs 30 euroa. Ihan liikaa mitä se 90-luvulla maksoi ennen EU:hun liittymistä. Ravintola mainostaa itseään espanjalaishenkisenä pihviravintola El Torona jossa on hyvä tunnelma, ruoaka ja laaja viini valikoima. Lahdessa on huomattavasti halvempia paikkoja minne mennä syömään. Toki täällä voi käydä jos on varaa, mutta en menisi enään tänne syömään.

Omituiset aukioloajat. Auki ainoastaan lounas aikaan sekä illalla. Asiakasta ei tervehditä tai saati tarjota heillä vapaata pöytää vaan asiakkaan pitää itse etsiä pöytä sekä hakeutua tiskille tilaamaan listasta. Lounas aikaan valittavissa neljästä vaihtoehdosta yksi ruoka-annos johon kuuluu kahvi tai pussitee. Henkilökunta ei osaa lainkaan Suomea ja huonosti Englantia. Hyvä puoli oli tilaamisen jälkee se, että ruoka tuli nopeasti. Mutta se näytti ihan kuin ruoka olisi tehty etukäteen valmiiksi annoksiksi. Riisiä oli lautasella pieni märää samoin broileria ja pari kasvista. Tulisuutta ruoasta löytyi. Oikeastaan ruoassa ei maistunut muu kuin chili. Ruoka-annos oli aivan liian pieni hintaan nähden ja lounaasta tuli enemmän vihaiseksi kuin tyytyväiseksi. En mene toistamiseen. Helsingistä löytyy huomattavasti parempia thaimaalaisia ravintoloita kuin Villa Thai.

Olen syönnyt useasti ravintola olossa. Voin vain vakuuttaa, että ruoka on aivan loistavaa ja mahtavia makuja. Kuitenkin, vaikka ruoka on hyvää niin kokonaisuus ei toimi. Ravintolan tuolit on epämukavat. Todella pienet isommille ihmisille. Pitempään kun niissä istuu niin alkaa selkää särkemään. Muutenkaan en ymmärrä miksi ottaa käsinojallisia tuoleja joihin juuri ja juuri mahtuu istumaan. Ertyiruokavalion tiedotusta tarjoilijoille ei tiedostettu, vaikka siitä oli kerottu ravintolalle pöytää varattaessa. Sillä he muistivat vasta annoksen tuotua pöytään, että joukossa taisikin ollakin yksi jolle ei saannut tarjota pähkinää. Kun uusi annos tuotiin pöytään, se ei vastannut enään samanlaista visuaallista ilmettä kuin alkuperäinen.

Kävin aikoinaan Chez Dominiquessa kun se oli viellä niissä pienemmissä tiloissa. Silloin ruoka oli huipputasoa. Tämän tasoisissa gourmet ravintoloissa tulee hyvin esille kuinka eri maut voidaan saada hyvin esille. Sinne ei mennä syömään kilon pippuripiviä valkosipuliperunoilla vaan nautiskelemaan eri mauista ja hyvästä ruoasta. Niissä Chez Dominique onnistui loistavasti.