miikaytti

[ Jos haluat saada tekstistä selvää, valitse kaikki, kopioi ja liitä notepadiin/texturiin tmv. Pahoittelen, että kappalejako ei toimi tässä palvelussa. ] Nykyisin olen melko kaikkiruokainen. Silakoita välttelen koska kutittavat. Sen enempää en jaksa hifistellä ruoan kanssa. Yksinkertaisena ihmisenä pidän yksinkertaisesta ruoasta. En kuitenkaan ymmärrä sievistelevää ruokaa. Luullakseni italiaismammojen ruokapöydästä saisi maittavaa ruokaa johdonmukaisemmin kuin ehkä mistään muualta. Se ei välttämättä ole maailman terveellisintä ruokaa, mutta en ajatellutkaan elää ikuisesti. 100 vuotta riittää mainiosti. En ymmärrä alkuunkaan tulisen ruoan pointtia, saati menekkiä, nykymaailmassa. Onko jengiltä kadonnut sen mukana makuaisti? Esteettisiä seikkoja lukuunottamatta en ymmärrä sushinkaan pointtia, jonka valmistaminen on yhtä näpertelyä, syöminen tarpeettoman konstikasta, mahdolliset maut irrelevantteja koskapa ne peitetään kuitenkin soijakastikkeella ja wasabilla, eikä perusannoksella yleensä edes lähde nälkä... Peruskiinalaisesta ruoasta palautuu aina mieleen uppopaistettu, leivitetty liha, lötköt vihannekset ja hapanimeläkastike. Yleisfiilikseksi on usein jäänyt rasvainen ja snadisti etova olo. Palvelu on usein robottimaisen tehokasta mikä on lievästi ahdistavaa. Pidän jogurtista ja siksi perusnepalilainen safka sopii suuhuni. Jogurtti leikkaa liian tulisuuden pois ja lisää täyteläisyyttä. Jogurttisen pehmeitä ja suolaisia naan-leipiä pitäisi varmaan alkaa käyttää retkimuonana, ma luulen. Yleisesti ottaen annan palvelun penseydestä aina plussaa. Siinä on jotain jaloa, että pyörittää raflaa tai on vain siellä duunissa vaikka koko homma näyttäisi enimmäkseen tökkivän. Jos tarjoilu ei kestä aivan tolkuttomasti, ruoka ei ole ihan persuksista, ja laskukin on suht kohdillaan, niin ravintolamaailman rinnakkaistodellisuudessa se tarkoittaa melkeinpä viiden tähden suoritusta. Voin venata pitkäänkin kunhan ruoka on sitten hyvää ja kerrotaan etukäteen rehellisesti, että tässä nyt voi mennä pitempäänkin. Silloin voi hyvin tilata alkupalat ja vaikkapa lukea jotain. En oikein ymmärrä jengiä joka menee ulos syömään ajatuksella, että toivottavasti tässä ei mene pitkään. Syökää himassa jos on aina kiire. Jää enemmän tilaa meille muille ja varmaan palvelukin nopeutuisi pykälän tai pari. En myöskään oikein ymmärrä kuinka mielekästä on arvioida ravintoloita yksittäisten kokemusten perusteella tai ylipäätään. Omistajat vaihtuvat, kokit vaihtuvat, tarjoilijat ovat pitkälti keikkatyöläisiä eivätkä välttämättä mitenkään alalle koulutettuja, ruokalistat menevät uusiksi, sisustus menee uusiksi, asiakaskunta vaihtuu, hintataso muuttuu, ravintolan sijaintikin voi muuttua eikä ravintoloitsijankaan ole mitenkään mahdollista saada joka ikinen päivä sitä priimointa tavaraa, ja joskus ihan jokaisella on vain paskoja päiviä jolloin mikään ei vaan mene putkeen. Luullakseni onnistuneita päiviä on sitä enemmän mitä vähemmän on veemäisiä asiakkaita. Paitsi, että asiakkailla on usein epärealistia odotuksia, myös ihan kaikentasoisia ongelmia ja vastoinkäymisiä tupataan liioitella. Ja jos jossain on mielestäsi huomautettavaa, niin kerro ystävällisesti missä mielestäsi mentiin vikaan. Tämä on ainoa tapa jolla henkilökunta voi edes yrittää korjata tilannetta. Jälkikäteen tutuille ja netissä mankuminen ei oikein palvele ketään. Mieli- ja muistikuvat usein vääristävät todellisuutta. Oma asenne, yleisfiilis, seurue, muu asiakaskunta, liian kylmä tai kuuma olo, epämukavat vaatteet, jne. vaikuttavat nekin varsinaiseen ruokailukokemukseen. Listaa voisi varmaan jatkaa loputtomiin, mutta fiksuimmat ymmärtänevät yskän. Itse olen ratkaissut ongelman tyytymällä vain listaamaan paikkoja joissa yleisfiilis on ollut mutkaton ja mukava, ruoka ollut jotenkin mieleenpainuvan makoisaa, tai jotka ovat pelkkinä paikkoina olleet jollakin tavalla erityisiä mikä erottaa ne harmaasta massasta. Jossain superfiinissä paikassa voi kyllä olla erinomaista ruokaa, mutta syön mieluummin keskivertoa ruokaa paikassa jossa oikeasti viihdyn. Minusta esimerkiksi ABC-asemilta, opiskelijaruokaloista, jne. saa yleensä ihan perusmaittavaa ruokaa, jopa erinomaista. Mutta en minä niihin viihtymään mene. Ruokasnobismi on ehkä vastenmielisintä mitä tiedän. Jos ja kun jengi syö aaafrikassa kärpäsiä niin sinä et jumalauta palauta lautastasi keittiöön (ellet ole sille allerginen) vaan syöt sen, ja äänestät jatkossa jaloillasi. Helvetin yksinkertaista eikä yhtään vaikeaa. Ihan vaan ystävällisenä vinkkinä kaikille spedeille. Bon appétit!

Ansiomitalit

Blogi