O-ou

Kolme pientä ruokaa, joista kaksi aitoa kiinalaista, mutta kolmas oksettava, syömättä jäänyt oskarinleikkeen tapainen paneroitu porsaanleike. Ruoka ihan ok muuten, tosin parempaakin aasialaista Itiksestä saa (ja halvemmalla). Jälkkäri eli friteerattu banaani jäätelön kera oli kyllä maistuva. En tulisi tänne syömään ruuan takia, mutta miljöö on rauhallisempi kuin Itiksen parhaassa aasialaisessa. Henkilökunta oli hieman tylyä.

Uusi meksikolainen pikaruokapaikka Kolmannen linjan ja Porthaninkadun kulmassa.

Lounasta ei (ainakaan testauspäivänä) erikseen ollut. Valinta kohdistui Nakediin eli salaatiin. Täytteistä Imperial Tofua ei valitettavasti ollut saatavilla, joten valitsin täytteeksi grillatut kasvikset. Kastikkeista jokin semitulinen (olen unohtanut nimen). Niitä sai valita vain yhden.

Annos oli somekaunis. Maussa jokin jäi kuitenkin puuttumaan. Ehkä parempaa tofun tai lihan kanssa. Kastikkeilla voi myös olla osuutta asiaan - Tortilla Housessa kastikkeista saa valita vaikka kaikki ilman lisämaksua. En juurikaan pitänyt Chalupan kastikkeesta (jota en nyt valitettavasti muista).

Myöhemmin ravintolan sivuilta luntattuani huomaan kivoja extroja aterian kylkeen, kuten guacamole, extra salsa, petit bag (chips, salsa and guacamole). En tiedä oliko näitä saatavilla käyntini aikaan, mutta niitä ei ainakaan minulle markkinoitu. Guacamole tunnetusti parantaa kaiken, sen kanssa olisi ehkä mennyt paremmin alas!

Sisustus on tyylikäs ja ravintola tilana viihtyisä.

Ravintolalla on ilmeisesti toimipisteet myös Punavuoressa Pursimiehenkadulla sekä Hietaniemen kauppahallissa.

Nälkä työvuoron jälkeen, eikä jaksa lähteä pitkälle ruuan perässä. Korealainen ei oikeen natsaa mulle. Kimchit, bibimbapit ynnä muut ovat mielestäni yksinkertaisesti tylsiä, joten päädyin ottamaan korealaisessa japanilaista eli sushia. Toimin vastoin omia ohjeitani, sillä koskaan ei pitäisi ottaa sellaista ruokaa, johon ravintola ei ole erikoistunut.

Sushi oli vähän kallista, eikä mielikuvieni mukaan kummoista. Tarjoilija oli ystävällinen vaalea tyttö hipster-lasit päässään. Samana iltana ravintolaan eksyi humalainen suomalainen mies, jota henkilökunta ei ennen paikalta poistumistani osannut poistaa.

Konnichiwa on kattava sushibuffet sekä ainoita laatuaan, joissa voi nauttia misokeitosta buffetin yhteydessä. Lämpimät ruoat ovat myös maistuvia. Vatsan saa täyteen alta aikayksikön. Limua saa hanasta arkipäivisin rajattomasti 1,50 euron hintaan.

Valikoima ei kuitenkaan ole uusiutunut koko aikana, ja olen vähän kyllästynyt. Tästä syystä kokemukseni ja fiilikseni paikasta nykyään "Keskiverto". Ruoka on myös selkeästi ylihinnoiteltua.

Näin kunnianhimotonta aasialaista en ollutkaan hetkeen syönyt. Aiemmasta vierailusta oli ehtinyt vierähtää 1,5 vuotta, ja taso oli heikennyt entisestään. Ei täältä gourmet-kiinalaista ole siis saanut koskaan, mutta nykyinen meininki on suorastaan häpeällistä. Jotain piti kuitenkin saada syötyä ennen työyötä, kiinalaista teki mieli, eikä kinkkibuffettien tarjonta ilta-aikaan Helsingin kaupungissa ole kovin kummoinen.

Kuten joku jo alapuolella mainitsi, annosten lihoja on pyritty korvaamaan eineslihoin. Paistetut nakinpalat ajavat lihan asian annoksessa Paistettua porsasta. Muut liharuuat ovat vähissä puoli yhdeksän aikaan illalla, enkä niitä maistakaan. Nuudelit ovat osin palaneita. Parasta antia on chiliöljyssä tai muussa vastaavassa lilluva tofu sekä teolliset kasviskevätkääryleet. Minulta kysytään haluanko keittoa ennen kuin soppatykki tyhjennetään ja toki haluan maistaa muun valikoiman ollessa näin minimissä. Muna-maissikeitto yltää valikoiman Top kolmeen.

Ystävällinen palvelu, mutta toiste ei tarvitse enää mennä.

Lähithaikussa tulee piipahdettua silloin tällöin, vaikka hinnat ovatkin hieman yläkanttiin annoskoot huomioon ottaen.

Lempiannokseni täällä ovat jättikatkarapuja cashewpähkinöillä ja Yam Nya (tulinen naudanlihasalaatti). Thaimaalaiset kalapihvit olivat myös kokeilunarvoisia. Phat Thai ei ole koskaan ollut niin maustettua ja tulista, kuin menussa luvataan, joten vaikka lempiruokiani onkin, sitä en täällä ottaisi. Siinä oleva tofu maistuu kummalle, raa'alle taikinalle.

Tunnelmallinen ja ystävällinen paikka.

Se vähän pännii, että olen monesti jäänyt tämän ravintolan oven taa nuolemaan näppejäni - usein yllättäviä poikkeusaukioloaikoja. Petyin lisäksi viimeksi siihen, että 12 euron vermisellisalaatissa (joka on kooltaan todella pieni yli kymmenen euron annokseksi) oli käytetty pakastekatkarapuja.

Haljun valjua aasialaista. Aitojen ja vivahteikkaiden thaimakujen perässä tänne ei kannata tulla.

Jos haluaa aloittaa viikonloppuaamunsa levottoman hektisessä ympäristössä musiikin pauhatessa samalla volyymillä kuin baarissa; puikkelehtia äyräitään täynnä olevan lautasen kanssa tiiviisti sullottujen pöytien välistä ja ihmismassojen läpi; käyttää puolet ajasta erinäisten asioiden jonotteluun ja/tai esimerkiksi puhtaiden lasien odotteluun, joita henkilökunta ei lukuisista pyynnöistä huolimatta tuo ja lopulta kyllästyt niin lopen, että keskivertoa korkeammasta bakteerikammostasi huolimatta tyydyt lasiin, joka saattoi olla kerran käytetty; jakaa kuulumiset seuralaistesi lisäksi vieruspöytien ruokailijoiden kera; sekä pidät mitäänsanomattomasta brunssihutusta ja haaleasta etäisesti appelsiinimehua muistuttavasta oranssista teollislitkusta, TÄMÄ ON BRUNSSIPAIKKASI.

En enää vaan näe mitään syytä matkustaa Etelä-Helsingistä Kallioon tämän brunssin takia.